4.4.2023 klo 13:33
Samuli Paulaharjun työhuoneen pakkaaminen aloittaa Pohjois-Pohjanmaan museon muuton
Pohjois-Pohjanmaan museon näyttelyiden purkaminen ja muutto pois Ainolan museorakennuksesta aloitetaan Samuli Paulaharjun (1875–1944) työhuoneen pakkaamisesta. Urakka aloitetaan huhtikuun alussa.
Kulttuuripersoona, professori Samuli Paulaharjun työhuone on ollut osa Pohjois-Pohjanmaan museon näyttelyä vuodesta 1986 saakka, eli neljä vuosikymmentä. Huonetta on päässyt ihmettelemään ikkunan läpi. Avautuva näkymä on hämmästyttävä aikasiirtymä 1900-luvun alkuvuosikymmeniin. Aivan kuin kirjailija olisi juuri poistunut työpöydällä olevan piirroksen äärestä palatakseen siihen jälleen pian. Huomio kiinnittyy valtavan kirjamäärän lisäksi monilahjakkuuden itsensä 1900-luvun alussa veistämiin huonekaluihin; Paulaharju toimi paitsi piirustuksen, myös veiston opettajana Oulun kuuromykkäkoulussa.
Perikunta halusi kunnioittaa kansatieteilijä ja opettaja Samuli Paulaharjun muistoa antamalla huonekalut ja irtaimiston testamenttilahjoituksena Pohjois-Pohjanmaan museolle. Huoneen säilyttäminen kokonaisuutena oli kulttuuriteko! Paulaharjun työhuone on säilytetty henkilökohtaisia esineitä myöten sellaisena kuin se oli hänen kuollessaan 6.2.1944. Työhuone sijaitsi alun perin Valtatien varrella Tuirassa, oululaisille tutussa ”sinisessä talossa”. Valtatien taloa kutsuttiin Samulin elinaikana Takarannan taloksi ja naapurit kutsuivat Hiljaiseksi taloksi. “Sininen talo” siitä tuli kun Paulaharju oli myynyt sen ja uusi omistaja maalasi sen siniseksi.
Työtä ja vapaaehtoistyötä kulttuurin hyväksi
Samuli Paulaharju antoi aikoinaan valtavan työpanoksen Oulun museolle (aluksi Oulun läänin historiallinen ja kansatieteellinen museo, vuodesta 1928 lähtien Pohjois-Pohjanmaan Museo) toimiessaan opettajan työnsä ohella kokoelmanhoitajana vuosina 1908–1924. Sen jälkeenkin hän oli käytettävissä, kun museon johtokunta tarvitsi hänen asiantuntemustaan. Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys ry:n historian kirjoittanut Maija-Liisa Bäckström toteaa Paulaharjusta: ” – – – ilmeisesti hän oli synnynnäinen lahjakkuus tälläkin alalla. – – – Museon asioista 1908–1944 kerrottaessa ei voi missään sivuuttaa Samuli Paulaharjua, hänen toimintansa näkyy niin arkiston asiapapereissa, pöytäkirjoissa, vuosikertomuksissa kuin luetteloissa – – – ”.
Paulaharjun työhuone kertoo omistajansa rakkaudesta suomalaista kulttuuria, taidetta ja kansanperinnettä kohtaan. Mittava kirjasto on osoitus hänen lukeneisuudestaan: monien kirjojen sidokset ovat hajonneet lukijansa käsissä. Paulaharjua kiinnosti paitsi historia, myös oman aikansa nykypäivä; hän seurasi kansatieteen tutkimusta ja oli kirjeenvaihdossa alan tutkijoiden kanssa. Paulaharju oli innokas, sinnikäs ja ahkera kansanperinteen kerääjä ja tallentaja, ”Pohjanmaan Lönnrot”. Pitkät keruumatkat kartuttivat aineiston, joka on vieläkin määrällisesti ylittämätön. Työstään Samuli Paulaharju palkittiin professorin arvonimellä vuonna 1943.
Kirjailijan työhuoneesta virtuaalimalli
Ei ole sanottua, etteikö Paulaharjun työhuone tulisi esille myös museon uudisrakennukseen. Mutta jo sitä ennen yleisöllä on mahdollisuus päästä tutustumaan siihen virtuaalisesti. Olemme tehneet huoneesta 360 asteen kuvauksen Matterport-tekniikalla. Sen avulla voi kokea olevansa sisällä huoneessa ja tutustua siellä oleviin aineistoihin esimerkiksi albumeja selaamalla. Työhuoneen mallinnos lisämateriaaleineen tullaan julkaisemaan netissä Pohjois-Pohjanmaan museon jo suljettua ovensa. Vuonna 2025 on Samuli Paulaharjun syntymän 150-vuotisjuhlavuosi. Mikä voisikaan olla parempi tapa muistaa Oulussa pitkään vaikuttanutta kulttuurilegendaa?
Teksti ja kuvat: kuraattori Arja Keskitalo, Pohjois-Pohjanmaan museo
Tekstin kommentoinnista kiitokset arkistonhoitaja Meeri Rauhalalle, amanuenssi Jonna-Maria Möllerille ja Marjut Paulaharjulle.
Lähteet:
Paulaharjun huonetta koskeva arkistoluettelo, Pohjois-Pohjanmaan museo
Maija-Liisa Bäckström, Pohjois-Pohjanmaan Museoyhdistys r.y. 1896–1976, Oulu 1976
Muuta mielenkiintoista:
Samuli Paulaharjun työhuone on julkaistu teoksessa Anne Helttunen, Annemari Saure, Jari Suominen, Haltiakuusen alla – suomalaisia kirjailijakoteja, 2013.