Oulu
Arkisto
Luuppi / Blogi
28.11.2022 klo 13:11 Luupin viestintä

Kulttuurihyvinvointi

Ikävuodet 18–30 ovat merkittävää aikaa ihmisen elämässä – se on niin muutoksen kuin vakiintumisen aikaa. Näiden ikävuosien aikana useat itsenäistyvät, kokeilevat erilaisia polkuja, etsivät ja ehkä löytävät oman paikkansa työkentällä ja siirtyvät työelämään. Omaa läheisten piiriä rakennetaan myös uudella tavalla, mitä tulee kumppanuuden ja perheen perustamisen kysymyksiin tai ystävyyssuhteisiin. Elämäntilanteet ja mahdollisuudet toimia ovat myös erilaisia. Tänä aikana rakentuu pohja monelle asialle. Nuorena aikuisena opitut tavat, käytänteet ja mielikuvat hyvinvoinnista, terveydestä ja toisaalta sen ongelmista vaikuttavat suuresti myöhemmissä elämänvaiheissa. Hyvinvoinnilla ei viitata ainoastaan pahoinvoinnin poissaoloon, vaan laajempaan tilaan, jossa psyykkinen hyvinvointi, fyysinen toimintakyky, sosiaalisen suhteet ja verkostot sekä ympäristön soveltuvuus ovat hyvällä tolalla.

Opiskelu ja työ ovat keskeisiä elämän osa-alueita, mutta vapaa-aika koetaan yhä tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi. Identiteetin rakentumisen ja elämänlaadun arvioinnin kannalta vapaa-ajan harrastukset ovat nousseet työn rinnalle. Työpaikan ja kodin, vapaa-ajan ja työn suhde on monimutkainen ilmiö, mutta ilmeistä on, että kumpikin vaikuttaa toiseensa. Keskustelu on yleisesti kuitenkin kääntynyt siihen, miten työ ja opiskelu kuormittavat psyykkisesti ja fyysisesti, ja miten yksilöt kokevat palautuvansa kuormituksen jälkeen. Työ vaatii voimavaroja ja ponnistelua, ja hyvinvoinnin vuoksi on tärkeää, että työntekijä pystyy palautumaan työntekoa edeltävään tilaan, jotta tilanne ei johda yhä yleistyneempään ja aikaistuneempaan uupumiseen. Tämän vuoksi on tärkeää käsitellä erilaisia palautumisen keinoja ja niitä tekijöitä, jotka vaarantavat palautumisen.

Palautumista voidaan tarkastella muun muassa kulttuurihyvinvoinnin käsitteen kautta. Palautumisella viitataan työtehtävien ulkopuolella tapahtuvaan tekemiseen ja olemiseen, jossa voimavarat täydentyvät. Kulttuurihyvinvoinnilla taas viitataan taiteen ja kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutuksiin sekä laajemmin ihmisen kulttuurisiin oikeuksiin. Ytimessä on koettu ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. (Kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Oulun kaupunki 2021–26.)

Kulttuuria luodaan ja kulutetaan. Myös palautuminen pitää sisällään sekä kulttuuria tuottavan että sitä kuluttavan toiminnan. Luovalla toiminnalla tarkoitetaan esimerkiksi maalaamista tai soittamista, kun taas kuluttavalla toiminnalla viitataan muun muassa museokäynteihin. Sekä luova että kuluttava toiminta tarjoavat työntekijälle mahdollisuuden irrottautumiseen ja rentoutumiseen – tilaan, jossa mieli ja ruumis pääsevät irti työ- ja opiskeluasioista. Näissä tilanteissa museot, tiedekeskukset, harjoitussalit, tilat, joissa pääsee luomaan ja kuluttamaan, toimivat paikkoina, joissa voidaan kokea haasteita ja onnistumisia työn ulkopuolella. Tiloissa voidaan uppoutua näkemään, kuulemaan ja tuntemaan, jolloin arkiset asiat unohtuvat irrallisina sen hetkisestä tilanteesta. Taide ja kulttuuri synnyttää kokemuksia, jotka haastavat näkemään toisin ja rohkaisevat keskustelemaan. Tämä puoli taiteessa edistää hyvinvointia ja kasvua yksilöntasolla, mutta myös tukee yhteishyvää yhteisön tasolla.

Kysymyksenä kuuluu millä tavalla opetamme nuoria ja nuoria aikuisia hyödyntämään kulttuuria hyvinvoinnin tuottamisessa ja tukemisessa? Entä kuinka teemme kulttuurista ja taiteesta helposti lähestyttävää luodaksemme hyvän pohjan nuorten tavoille kuluttaa ja tuottaa niitä niin, että toiminta juurtuu osaksi arkea?

Historiallisesti taiteen hyvinvointivaikutukset eivät ole mitään uutta. Kulttuurin läsnäoloa on korostettu muun muassa kouluissa jo 1900-luvun alussa ja musiikin, taiteen ja draaman sekä hyvinvoinnin välisistä kytköksistä on oltu tietoisia jo kauan ennen sitäkin. Tapa, jolla kulttuurin ja hyvinvoinnin suhdetta edistetään nykypäivänä, on kuitenkin saanut uuden sysäyksen 2000-luvulla muun muassa WHO:n myötä. Maailmanlaajuisesti kulttuurihyvinvointia tutkinut maailman terveysjärjestö WHO, jaottelee raportissaan taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset sairauksien ennaltaehkäisyyn, hallintaan ja hoitoon sekä terveyden edistämiseen. Tutkimusraportin mukaan taidetoimintaan osallistumisella on terveyttä ja hyvinvointia sekä esimerkiksi palautumista parantavia monikanavaisia vaikutuksia. Osallistuminen aktivoi aisteja, mielikuvitusta, tunteita, sosiaalisuutta ja fyysistä toimintaa, joilla puolestaan on psykologisia, fysiologisia, sosiaalisia ja käyttäytymiseen liittyviä vasteita. WHO:n raportti nostaa esille ilmiön tarkastelun ja tutkimisen sekä sen kehittämismahdollisuuksien kartoittamisen tärkeyden.

Kuva: Kerttu Horila, 1998–99, Naisten huoneet -installaatiosarja, Oulun taidemuseo.

Oulussa kulttuurihyvinvointia edistää moni taho. Kulttuurihyvinvointi näkyy muun muassa kaupungin kulttuuristrategiassa sekä kulttuurihyvinvointisuunnitelmassa, Pohjois-Pohjanmaan alueella POPkulta verkostoyhteistyössä ja valtakunnallisesti esimerkiksi Taikusydän yhteyspisteen ja yhteistyöverkoston kautta.

Kulttuurihyvinvointisuunnitelma on laaja, monialainen suunnitelma, joka tutkii, asettaa tavoitteita, luo toimenpide-ehdotuksia sekä suunnitelmia, ja ennakoi tuloksia. Suunnitelmassa esitellään yksityiskohtaisia työkaluja, kuten kulttuurisuositusta, kulttuurilähetettä ja kulttuurireseptiä, mutta käsitellään myös suurempia suunnanmuutoksia, joita suunnitelma toteutuakseen tarvitsee – toimialoja ylittävää yhteistyötä, yhteisten tavoitteitten tunnistamista ja tahtotilaa toimia yhdessä. Kouluissa ja työpaikoilla voidaan kartoittaa niitä ihmisiä, jotka hyötyisivät ohjaamisesta taiteen ja kulttuurin pariin yksilön tarpeiden mukaan sekä lisätä yleisesti taidelähtöistä toimintaa. Esimerkiksi vasta työelämään astuvia nuoria, jotka opettelevat työ- ja vapaa-ajan jakoa ja suhdetta, voidaan kannustaa omaksumaan palautumista edistävää taide- ja kulttuuritoimintaan osallistumista.

Tarvitaan kuitenkin myös jotain laajempaa kuten hallintomallien kehittämistä, toimijoiden yhteistyö ja kehitysverkostojen luomista, kulttuuri- ja taidetoiminnan kirjaamista strategioihin ja toimintasuunnitelmiin, taiteen tekijöiden ja muiden organisaatioiden sitoutumista yhteen sekä rajapinnassa työskentelevien henkilöiden vakuuttamista toiminnan mielekkyydestä, jotta kulttuuri ja taide voidaan juurruttaa syvemmin osaksi hyvinvointikeskustelua.

Kirjoittaja Henna Välimäki, yhteiskuntatieteiden maisteri, toimii Museo- ja tiedekeskus Luupissa työharjoittelijana
Kuvat: Harri Tarvainen

Lue lisää:
Kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Oulun kaupunki 2021–26. (haettu 13.10.2022)
Pohjois-Pohjanmaan liitto. Kulttuurihyvinvointi. (haettu 10.10.2022)

X

Arkisto

lokakuu 2023

syyskuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

elokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

lokakuu 2016

elokuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

heinäkuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

X

Tänään Luupissa

29.3.2024