Oulu
Arkisto
Luuppi / Blogi
10.11.2022 klo 10:54 Luupin viestintä

Museoiden kokoelmatyö on monipuolista ja merkityksellistä yhteistyötä

Lapset katselevanmuseon vitriinissä olevia leluja.

Museon kokoelmatyö näkyy asiakkaille usein vitriineissä olevina esineinä. Museokokoelmia hankitaan monestakin syystä, esimerkiksi halusta säilyttää jotain tuleville sukupolville nähtäväksi ja tutkittavaksi. Kokoelmat pitävät sisällään paljon muutakin tietoa kuin pelkät esineet. Tiedätkö miten esineet päätyvät museon kokoelmiin? Tässäpä muutama esimerkki:

Sahanmuhia tunkee suuhun, hikoiluttaa ja IIK!, oliko tuo niskaan putoava otus hämähäkki! Museotyöntekijät mönkivät ahtaalla vintillä ja seulovat esineitä sekä katosta roikkuvia tekstiilipusseja. Heidät on kutsuttu perikunnan omistamalle talolle katsomaan olisiko siellä museoitavaa esineistöä.

Museotyöntekijä istuu sohvalla kahvipöydän ääressä ja kuuntelee vanhan herran muisteluita edesmenneestä vaimosta. Samalla katsotaan kaikenlaista pienesineistöä lahjoitettavaksi museolle. Herralle joka esineellä on tunnearvo, ja sen vuoksi museotyöntekijä tuntee olonsa ahdistuneeksi valikoidessaan esineitä museon kokoelmiin. Ja syyllisyyttä hylätessään jonkin esineen.

Sisarukset eivät ole päässet yksimielisyyteen vanhempiensa tavaroista. Toinen antaisi esineen museolle, toinen empii ja sanookin haluavansa esineen itselleen. Museotyöntekijä yrittää pysyä viileänä, jottei osoittaisi kuinka mielellään ottaisi juuri tuon esineen kokoelmiin.

Lahjoittaja tulee kassi täynnä tavaraa, kertoo, että museo voi ottaa siitä haluamansa ja heittää loput roskiin. Lahjoittaja antaa myös taustatietoja.

Lahjoittaja soittaa museolle, tarjoaa esineistöä, lähettää kuvat pyydettäessä, ja lopulta joko museo tai lahjoittaja toimittaa esineet museolle. Lahjoittajalta saadaan hyvät taustatiedot. Tämä tapa on yleisin ja parhain.

plaljon erimallisia ja eri materiaaleista valmistettuja kynttilänjalkoja varastohyllyllä.

Osa museon kokoelmien messinkisistä kynttilänjaloista

Arkea ja designia Pohjois-Pohjanmaalta

Pohjois-Pohjanmaan museo on sitoutunut mukaan TAKO-toimintaan (= valtakunnalliseen tallennus- ja kokoelmayhteistyöhön) ja sen avulla museo pyrkii omalta osaltaan kohottamaan toimintansa laatua yhdessä muiden museoiden kanssa. TAKO:lla on kaksi päätavoitetta: museoiden välinen tallennustyönjako ja nykydokumentoinnin koordinointi

Pohjois-Pohjanmaan museon tallennuksen painopisteitä ovat erityisesti pohjoispohjalaiset suunnittelijat (design), tiernaperinne, terva ja nuorisokulttuuri. Sopimuksen mukaan museo on kuvannut korona-ajan Oulua ja hankkinut kokoelmiinsa korona-aikaan liittyviä esineitä. Yleensä esineistöä lahjoitetaan, mutta museolla on myös vuosittainen hankintamääräraha esinehankintoihin. Viime aikoina museo on ostanut pohjoispohjalaisten suunnittelijoiden uusia tuotteita, mutta myös jonkin verran kokoelmia täydentävää arkitavaraa.

Varastohyllyllä leluja, maila, laatikoita päällekäin, laatikoiden kyljissä tussillla tekstejä: 13617 ei luett.

Luetteloimattomia esineitä kokoelmavaraston hyllyllä

styroksipään ympärillä ruskea sininen neulottu villapanta, jossa Kooma tuotemerkki edessä.

Taitoshopista hankittu valmis Antti Putkosen suunnittelema Kooma-panta, luetteloitu numerolla: ppm 13782:3

Museon kokoelmatyöntekijöillä on tuntosarvet ojollaan

Museotyöntekijät seuraavat mediaa ja ilmiöitä pongaten sieltä kokoelmiin hankittavia esineitä kuten oululaisten äitien suunnittelemia Vaatelaastareita ja erityisesti Suomen olympialaislautailijoiden takeissa käyttämiä vaatelaastareita. Selviytyjät tv-formaatissa kilpaili vuonna 2019 oululainen Janne, jonka kisassa käyttämät lenkkarit ja t-paidat sekä shortsit lahjoitettiin museoon. Samalla saatiin tuotantotiimiltä käyttämättömät sen kauden heimohuivit. Kokoelmiin hankittiin tänä vuonna entisen oululaisen Never Grow Old- ravintolan tarpeistoa; näidenkin kirpputorimyynti huomattiin lehdestä.

Harmaat kuluneet ja likaiset lenkkarit.

Jannen lenkkarit, luetteloitu numerolla: ppm 13665:7ab

Kesällä 2022 museoon otettiin yhteyttä Pohjois-Pohjanmaan Taitoshopista korona-aikaisen käsityöbuumin johdosta. Museo päätyikin hankkimaan muutamia suosikkituotteita ja käsityöpaketteja sekä haastattelemaan toiminnanjohtajaa. Etelä-Suomesta oltiin kahdelta taholta yhteydessä Oulusta lähtöisin olevien henkilöiden ja esineiden vuoksi: näin museo sai kokoelmiinsa Eliel Saarisen suunnitteleman ruokapöydän tuoleineen ja toisesta paikasta arkiesineistöä kuten kahviastiastoa ja lasiesineitä.  Kaikki esineet olivat olleet käytössä Oulussa 1920–1940-luvuilla.

Kokoelmia pyritään kartuttamaan ensisijaisesti hyväkuntoisella oululaisella ja pohjoispohjalaisella esineistöllä ja valokuvilla tai sellaisilla esineillä, jotka liittyvät alueeseen tai paikallisiin henkilöihin. Kokoelmiin otettavan esineen historia pitää olla tiedossa. Samanlaisia esineitä ei oteta useita kappaleita ilman perusteltua syytä ja esineitä pyritään entistä tarkemmin seulomaan jo lahjoitustilanteessa.

Kankainen kasvomaski, alareunassa Rcollection tuotemerkki.

R- Collectionin kasvomaski, luetteloitu numerolla: ppm 13704:1ab

Kokoelmien hallinta vaatii asiantuntemusta ja teknistä osaamista

Yllä mainittu olisi siis ihannetilanne, mutta valitettavasti museon varastotiloihin on kertynyt vuosien varrella kaikkea mahdollista rikkinäistä, ruostunutta ja vailla taustatietoa olevaa esineistöä. Muun muassa silitysrautoja, ompelukoneita, opetustauluja, rukinlapoja, kangaspuita, urkuharmoneita, maitopääläreitä, radioita, suutarin lestejä ja messinkisiä kynttilänjalkoja on kymmenittäin samanlaisia. Viime vuosina on tehty jonkin verran esineinventointeja ja poistettu samanlaista esineistöä. Kriteereinä on ollut esineen huonokuntoisuus ja kontekstittomuus.

Tänä vuonna 2022 museo on yrittänyt pidättäytyä ottamasta suurempia määriä esineistöä johtuen uuden kokoelmahallintajärjestelmän muutostöistä ja pienoisesta luettelointisumasta varaston hyllyillä. Nimittäin jokainen lahjoitus saa oman niin sanotun päänumeron, ja siinä olevat esineet omat alanumerot. Esineet mitataan, kuvataan, tärkeimmät tiedot luetteloidaan tietokantaan ja esine varastoidaan odottamaan mahdollista näyttelykäyttöä tai tulevaisuuden tutkijaa. Tällä hetkellä museon peruskokoelmaan seuraavaksi lahjoitettava esine saa päänumeron 13800. Tulevaisuudessa kokoelmien kuvia ja esinetietoja pyritään laittamaan esiin Finna.fi-verkostoon netissä.

Varastohyllyillä päällekkäin kenkälaatikoita, joissa valkoiset tekstilaput, joissa lukee numerosarjoja ja niiden perässä tekstejä kuten kukkaro, käsilaukku ym.

Luetteloituja pientekstiilejä kokoelmavaraston hyllyllä

Kaikki esineet ovat yhtä arvokkaita

Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmissa on noin 80 000–85 000 esinettä. Ajallisesti kokoelmat muodostuvat pääosin 1800-luvulta ihan nykyhetkeen; uusin esine on vuodelta 2021. Aineistoa on sekä yksityisiltä henkilöiltä, yhdistyksiltä että yrityksiltä. Vanhimmat historiallisen ajan esineet ovat 1700-luvun lopusta. Suurin osa esineistöstä on kuitenkin peräisin 1940–1970-luvuilta.  Kokoelmat käsittävät niin sanotun peruskokoelman, koulumuseokokoelman, terveydenhuolto- ja sähkölaitosmuseon kokoelmat sekä ulkomuseokokoelmat ja arkeologiset kokoelmat.

Esineiden ja tekstiilien lisäksi Pohjois-Pohjanmaan museon kuva-arkistossa on yli 500 000 henkilö-, kaupunki-, rakennus-, maisema- ja tapahtumakuvaa. Museon valokuvakokoelmaa kartutetaan pääasiassa Oulua ja oululaisia esittävillä sekä Pohjois-Pohjanmaahan liittyvillä kuvilla. Kuva-arkisto on julkinen arkisto ja siellä säilytettävistä kuvista voi tilata digitiedostoja.

Yleisenä linjauksena voidaan sanoa, että museoammattilaiset eivät arvota esineitään vaan jokainen esine on arvokas, olipa kyseessä luppakorvainen, resuinen nalle tai 1600-luvun hopeasepän taidonnäyte kuten Anders Brusen kannu vuosilta 1678–1683. Museon historiallisen ajan vanhin ja samalla esinenumero ykkösellä varustettu tinakannu, ehtoollisviinikannu, on 1300-luvulta ja löydetty Iin Illinsaaresta. Kannua on käytetty luultavasti ehtoollisviinin säilytykseen Iin kirkossa.

Tummunut tinakannu.

ppm1, ehtoollisviinikannu. Kuva: Jarmo Koponen

Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelma-asioita kirjasi intendentti Eija Konttijärvi

X

Arkisto

syyskuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

elokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

lokakuu 2016

elokuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

heinäkuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

X

Tänään Luupissa

22.9.2023