12.8.2022 klo 13:10
Laivoja, hylkyjä ja pullopostia Pateniemessä
Olen tänä kesänä museoharjoittelijana ollessani saanut tutustua Pateniemen alueen
rikkaaseen historiaan, joka pitää sisällään paljon muutakin kuin pelkkää sahaamista.
Pateniemessä, kuten monella muullakin vanhalla teollisuuspaikkakunnalla, on ollut
omavarainen tiivis yhteisö. Pateniemen sahan 1800-luvun puolivälissä perustaneet
kauppiaat, J. G. Bergbom etunenässä, ovat olleet hyvin yritteliäitä ja myös työväestä on
pidetty hyvää huolta. Kun minulle ehdotettiin blogipostauksen kirjoittamista, en ensin
osannut päättää, mistä olisin kirjoittanut. Pateniemeen liittyy niin monia mielenkiintoisia
seikkoja ja tarinoita, joita olen kesän aikana saanut kuulla sekä vanhoilta asukkailta että
entisiltä sahan työntekijöiltä. Juttuja on löytynyt myös museon arkistoista (mm. Oulu Oy:n pääkonttoriin 11.5.1960 tehty dynamiittimurto) sekä Kansalliskirjaston digitoiduista vanhoista sanomalehdistä (mm. Pateniemen kansakoulun lukujärjestyksen väärentämissyytös Kaiku-lehdessä 14.3.1885). Lopulta päädyin kuitenkin kirjoittamaan Pateniemessä valmistetuista, siellä vierailleista tai muuten Bergbomin kauppahuoneeseen tai Pateniemeen liittyneistä purjealuksista.
Pateniemen laivavarvi
1850-luvulla ennen sahalaitosta Pateniemessä sijaitsi oululaisten kauppiaiden perustama
laivavarvi eli telakka Uleåborgs stora skeppsvarfs- och rederibolag. Kauppiaiden alkuperäinen ajatus oman laivavarvin omistamisesta oli lähtenyt erityisesti siitä, että Krimin sodan aikaan 1854 Venäjä oli kärsinyt tappioita meritaisteluissa, ja toiveena olikin saada myytyä silloisen isäntämaan laivastolle suuria sota-aluksia ja tienata niistä hyvät rahat. Pateniemessä valmistettiin kuitenkin loppujen lopuksi vain yksi tällainen sotapurjelaiva, 1862 valmistunut Waräg. Aika oli ajanut ohi puisista sota-aluksista, eivätkä ne pärjänneet taisteluissa metallista valmistettuja laivoja vastaan. J. G. Bergbom osti laivavarvin huutokaupassa 1865, jonka jälkeen siellä valmistettiin vielä menestyksekkäitä kauppa-aluksia. Pateniemen höyrysaha perustettiinkin laivavarvin tarpeeseen, mutta vuosisadan loppua kohden alkoi käydä selväksi, että puutavaran myyminen sellaisenaan oli kannattavampaa kuin laivojen valmistaminen. Oulun viimeinen suuri purjelaiva Felix valmistui Pateniemessä 1874.
Felix-laiva 1894. Kuva kirjasta Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875.
Sophia Marian hylky
Hollantilainen kuunarikoffi Sophia Maria oli matkalla Englannista Ouluun noutamaan
tervalastia Bergbomin kauppahuoneelta kesällä 1859. Sen kapteenina toimi Jane van
Slooten. Alus joutui myrskyyn Pohjanlahdella, eikä saanut sään vuoksi luotsia auttamaan sitä kaupunkiin. Omin avuin luoviessaan Hailuodon edustalla se osui kariin ja upposi 19.7.1859. Oulun Wiikko Sanomia -lehdessä on uutinen 23.7.1859 koskien Sophia Marian haaksirikkoa: “Haaksirikko on menneen tiistain myrskyssä tapahtunut Hailuodon tykönä likellä Kattilan kallat -nimisiä kallioita. Yksi hollantilainen koffi Sophia Maria, joka myrskyn tähden ei tainnut luutsia saada, lähti sitä ilman suojaa hakemaan Hailuodon maan alla, mutta tarttui Pallosen karille, sai vuodon, sortui kallioita [vasten] ja upposi 14 syllän syvään veteen, eikä saatu laivanvärkkiä paljon mitään korjatuksi. Laiva oli painolastissa. Laivaväki, 6 henkeä kapteenin kanssa, pelasti itsensä veneessä.” Miehistö siis pelastui, mutta suurin osa heidän omaisuudestaan ja laivan välineistä upposi laivan mukana.
Sofia Marian hylyn pienoismalli Pohjois-Pohjanmaan museon vitriinissä. Kuva: Kaisa Yliperttula 2022.
Pohjois-Pohjanmaan museo on yhteistyössä Oulun Vesimiehet ry:n sukeltajien kanssa
tutkinut Sophia Mariaa ja muita alueen hylkyjä vuosina 1976-1991, ja esineistöä on saatu nostettua runsaasti. Esineet ovat pääasiassa arkikäyttöön tarkoitettua keittiötavaraa, laivan varusteita sekä merimiesten henkilökohtaisia tavaroita kuten sinettileimasimia, piippuja sekä kenkiä. Esineiden avulla on voitu päätellä, millaista merimiehen elämä on ollut 1850-luvulla. Sellaisista hylyistä, joissa on ollut uppoamishetkellä kauppatavaraa ja muuta lastia, on voitu tehdä laajempaa tulkintaa aikakautensa elämänmenosta. Pohjois-Pohjanmaan museossa on Sophia Marialle ja sen esineille omistettu osasto.
Sophia Marian miehistön henkilökohtaista esineistöä Pohjois-Pohjanmaan museon vitriinissä. Kuva: Kaisa Yliperttula 2022.
Bergbomin nopeita aluksia
Iloisemmissa uutisissa taas kerrotaan, kuinka Bergbomin kauppahuoneen alukset olivat
nopeita ja kestäviä. 1800-luvun Oulun Viikko Sanomista olen löytänyt uutisia koskien
purjelaivojen nopeita matkoja. Ukko-niminen parkkilaiva, joka purjehti Bergbomin lipun alla, oli 1861 kulkenut maailman ympäri vuodessa, ja tuonut Kiinasta ja Shanghaista suuren teelastin Englantiin. Lehdessä päivitellään, kuinka ”ennen, noin muutamia kymmeniä vuosia takaperin, meni vuosi Englannissa käydessä, nyt käydään samallaisilla laivoilla päinmiten samassa ajassa maailman ympäri” (Oulun Wiikko Sanomia, 2.3.1861 s.3). Ukko on aikoinaan ollut Oulun suurin laiva.
Kuva: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toisessa uutisessa (Oulun Wiikko Sanomia, 12.8.1876 s.2) kerrotaan, kuinka Pateniemessä valmistettu kolmimastoinen parkki Kaleva on tullut Lontoosta Ouluun kahdeksassa
vuorokaudessa, mikä on tuohon aikaan ollut harvinaista ellei jopa ennätys!
Kuva: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Pullopostia Pateniemessä
Mysteeriksi on toistaiseksi jäänyt löytämäni uutinen (Oulun Ilmoituslehti, 12.6.1889 s.2), jossa kerrotaan Pateniemen rannasta löytyneestä pullopostista. Ruotsinkielinen avunpyyntöviesti on päivätty 1888 ja sen on kirjoittanut Kalle Pettersson, Qvarkenin perämies. Suomennetussa viestissä sanotaan: “Tulkaa apuun, hätä on suuri. Iso paatti kumossa, kauhea itäpohjois-myrsky puhaltaa. Qvarken (merenkurkku) 26. päivä marraskuuta 1888 klo 8 jpp. Kalle Pettersson, perämies.” Lehden mukaan viestin kääntöpuolella lukee niin ikään ruotsiksi: “Pikainen apu olisi kaksinkertainen apu.” Artikkelin kirjoittaja ihmettelee, onko Qvarken-niminen alus joutunut merihätään ja mahdollisesti uponnut. Yritin tutkia arkistoja ja etsiä digitoiduista sanomalehdistä lisää tietoa aiheesta, mutta en onnistunut löytämään muuta, kuin että Qvarken-niminen majakka-alus on ollut olemassa. Se tosin on
uponnut vasta 1944. Ehkä kyseessä on ollut samanniminen ruotsalainen alus tai sitten pullopostin laiva on selvinnyt pulasta ilman, että se on sen kummemmin päätynyt lehtiin. Onhan toki mahdollista myös, että pulloposti on ollut pila tai liittynyt lasten leikkeihin. Mutta mikäli kyseessä on ollut todellinen hätä, toivon että perämies Kalle Pettersson ja muu miehistö saivat tarvitsemansa pikaisen avun.
Merimaisemaa Pateniemen rannassa. Kuva: Kaisa Yliperttula 2022.
Historiaa on kiehtovaa tutkia, ja sen tuovat lähemmäs vanhat sanomalehdet, aikalaisten kertomukset sekä museot, kuten vaikkapa juuri Pateniemen sahan museo. Pateniemessä museo on vain yhdessä huoneessa, mutta sen oppailta saa paljon tietoa esineistä ja sahan alueesta. Heiltä myös kuulee kaikki parhaat tarinat, joita opastauluihin ei ole painettu, sillä he ovat kuulleet nämä kertomukset vanhoilta sahalaisilta ja alueen asukkailta tai löytäneet niitä arkistojen kätköistä.
Museo on valitettavasti nyt tältä kesää suljettu, mutta tämän vuoden kävijämäärästä päätellen se tulee olemaan auki myös tulevina kesinä sekä erityisinä juhlapäivinä, kuten nyt syyskuussa vietettävillä Oulun päivillä. Suosittelen vierailua kaikille!
Teksti ja kuvat: Harjoittelija Kaisa Yliperttula
Lähteet:
Kallio, T. and Lipponen, S., 2005. Historiaa kaupungin alla. Oulu: Oulun kaupunki, s.183-184.
Kujala, A., 1885. Kaikun toimitukselle. Kaiku, [verkossa] (21), s.3. Saatavilla:
<https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/63291?page=3> [Viitattu 4.8.2022].
Snellman, P. ja Kopisto, A., 1974. Oulun laivoja ja laivureita vuosina 1816-1875. Oulu: Kaleva,
s.115-116, 157.
Hylyt.net. 2015. Sophia Maria. [verkossa] Saatavilla:
<https://www.hylyt.net/item/sophia-maria-2702/> [Viitattu 4.8.2022].
Hylyt.net. 2015. Snipan. [verkossa] Saatavilla: <https://www.hylyt.net/item/snipan/>
[Viitattu 4.8.2022].
Oulun Wiikko Sanomia, 1861. Kotimaasta. [verkossa] (9), s.3. Saatavilla:
<https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/411671?page=3> [Viitattu 4.8.2022].
Oulun Wiikko Sanomia, 1876. [verkossa] (32), s.2. Saatavilla:
<https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/489407?page=2> [Viitattu 4.8.2022].
Pohjois-Pohjanmaan museo, 2022.
Pateniemen sahan museo, 2022.
Uppi, 1889. Haukiputaalta. Oulun Ilmoituslehti, [verkossa] (47), s.2. Saatavilla:
<https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/70294?page=2> [Viitattu 4.8.2022]