Oulu
Arkisto
Luuppi / Blogi
9.6.2022 klo 8:03 Luupin viestintä

Ydinkysymykseni tähtiyönä: miten nähdä taidetta lapsen silmin? – harjoittelijana taidekasvatustiimissä

Olen Laura Ylisirniö, luonnosta ja keramiikasta tunnetun Posion kasvatti. Sosionomi ja kasvatustieteen kandidaatti, siis varhaiskasvatuksen opettajan hybridi. Pian myös kasvatustieteen maisteri. Keväällä 2021 etsin harjoittelupaikkaa maisteriopintoihini. Halusin päästä kokeilemaan jotain uutta ja erilaista, ja tämä harjoittelu mahdollisti sen. Muistin, että taidemuseolla oli kasvatustieteen maisteri harjoittelemassa silloin, kun kävin Oulun yliopiston kuvataiteen sivuaineryhmän kanssa museolla suunnittelemassa työpajoja lapsille Ellen Thesleffin näyttelystä. Silloin ajatus heräsi: voisinko minäkin suorittaa harjoittelun siellä? Luin Outi Rinta-Homin blogitekstin Luupin sivuilta ja tunsin innostukseni kasvavan. Harjoittelupaikka, jossa saisin yhdistää varhaiskasvatuksen opettajan osaamiseni lempiaiheeseeni eli taiteeseen? Todellakin! Kysyin harjoittelusta Oulun taidemuseolta. Minut ohjattiin ottamaan yhteyttä taidekasvatustiimin museolehtoriin. Seurasi sähköpostien vaihto. Syksyllä 2021 palatessani Ouluun, otin suunnakseni taidemuseon ja sain olla osa taidekasvatustiimiä maaliskuuhun 2022 asti.

Luuppireittiä ja Bottilaa ohjaamassa

Seuraavana päivänä olin jo seuraamassa Luuppireitin opastusta SUPERNATURAL-näyttelyssä. Kohta olin myös itse oppaana ja sain kuljettaa kaksi 6.-luokkalaisten ryhmää läpi näyttelyn jännittävien teemojen. Oppaana tehtävänäni oli kertoa näyttelystä ja muutamasta valitusta teoksesta oppilaille. Tavalliseen opastettuun museokierrokseen verrattuna Luuppireitti on enemmän; reitille valitaan muutama teos, joista suunnitellaan teoksen aiheeseen ja taiteilijan ajatuksiin johdattelevia tehtäviä. Opastamassani kierroksessa oli esimerkiksi tehtävä, jossa oppilaat saivat muotoilla muovailuvahasta omia olentojaan tai eliöitään, jotka elivät ”maailmassa ihmisten jälkeen”. Siten he pääsivät koskettamaan sitä, mitä taiteilija oli keksimällään suurella tulevaisuuden eliöiden kokoelmalla hakenut takaa. Luuppireittien avulla taide tuodaan lähelle oppilaita tarjoamalla erilaisia tapoja tarkastella ja lähestyä teoksia.

Seuraavaksi pääsin avustamaan museolehtoreita Bottila-työpajatilassa koululaisten vierailulla, sekä toimimaan itsenäisesti ohjaajana työpajan avoimien ovien aikana. Kerroin siellä olevista Blueboteista, jotka piirsivät tusseilla jälkeä, sekä VR-pelistä, jossa sai piirtää kolmiulotteisesti. Opastin pärinäbottien rakentamisessa Bottilaan saapuneita lapsia. Mieleeni on jäänyt, miten lämmin ja keskusteleva ilmapiiri työpajassa oli.

Muksuboxeja kokoamassa

Kun SUPERNATURAL-näyttely päättyi, museolla alettiin valmistelemaan Vilho Lammen näyttelyä. Tehtäväkseni tuli Outin tapaan suunnitella Muksuboxiin uudet tehtävät. Lammen maalaukset ovat eri tavalla kiinnostavia kuin SUPERNATURALIN pienet ja suuret veistokset; tavoitteenani oli keksiä, miten niitä voisi lähestyä lasten kanssa niin, että teoksia tulisi katseltua ja pohdittua uudella tavalla. Valitsin neljä teosta, joille suunnittelin Muksuboxi-kärryn pussukoihin mahtuvia tehtäviä. Tehtävät vievät luomaan Mietiskelijälle uuden mietintähatun, kokeilemaan miniasetelman tekoa, tekemään elävää taidetta Maijan ja ruusun mallin mukaan sekä askartelemaan oman paperinuken Siltatanssit-sadun karhun kaveriksi. Lisäksi tein kärryihin mukaan Esinebingo-kortit, joiden kanssa teoksista etsitään pieniä esineitä ja yksityiskohtia.

Tein materiaalit alusta alkaen itse: piirsin, tulostin, leikkasin, laminoin, ostin tekokukkia, ompelin kankaista viittoja ja muovailin pieniä astioita asetelmaan. Vastuullani oli myös tehtävien kirjoittaminen kortteihin ja kartan päivittäminen. Kirjoitin myös sadun karhusta ja siltatansseista. Tausta-ajatuksena oli kysymys siitä, kuka keksi järjestää juhlat sillalla? Oliko Vilhon teoksessa kyseessä sillan avajaiset vai perinteinen liminkalainen kyläjuhla?

“Eräänä kesäpäivänä karhu tallusteli sillalla ja mietiskeli. Miten karhu saisi ystävänsä huomaamaan vanhan sillan ja joen kauneuden? “

Muksuboxit löytyvät taidemuseon toisesta kerroksesta Vilho Lammen Omakuvan vierestä. Ne ovat siellä maksutta käytettävissä ja varattavissa koko näyttelyn ajan, eli aina 28.8.2022 asti. Tehtävät ovat mukavan lyhyitä ja kärry on helppo napata mukaan kierrokselle.

Päiväkotiryhmiä opastamassa Vilho Lammen näyttelyssä

Vielä oli harjoittelua paljon jäljellä. Keksimme museolehtoreiden kanssa, että voisimme lähettää kutsun päiväkodeille ja suunnitella lapsiryhmille opastetun näyttelykierroksen Vilhon taiteen parissa. Kolme päiväkotiryhmää Värtöstä ja Ainolasta ilmoittautui mukaan ja pääsin suunnittelemaan, toteuttamaan ja ohjaamaan tehtäviä. Päivä oli erittäin hauska! Etsimme esinebingon esineitä ja pohdimme, millainen hattu auttaisi Mietiskelijää mietiskelemään. Istuimme näyttelytilaan rakennetulle sillalle katselemaan Vilhon muotokuvamaalauksia kotikylänsä lapsista. Lapset pääsivät pienissä ryhmissä etsimään näyttelystä taulun, jossa olisi ihmisiä, ja matkimaan heidän asentoaan.

“Mitä tarkoittaa olla mallina taidemaalarille? Jos heilun ja liikun, voiko maalari maalata minusta muotokuvan? Entä jos istun paikoillani, onnistuuko maalaaminen paremmin?”

Esineitä etsittiin keskittyneesti, ja kaikki löydettiin. Näimme mitä mielikuvituksellisimpia hattuja ja kokeilimme hullunkurisia asentoja. Naurua ja keskustelua riitti. Lapset innostuivat teosten ihmisten matkimisesta niin, että leikimme arvuuttelua: lapsi käveli sillalla istuvan ryhmän eteen, etsi näyttelytilasta katseellaan teoksen ja matki siinä olevan ihmisen asentoa. Muut lapset arvuuttelivat, mikä teos oli kyseessä.

Lopuksi kokoonnuimme istumaan Siltatanssit-teosten äärelle. Juttelimme niistä, lapset kysyivät sillalla olevista hahmoista. Huomasimme, että toisessa Vilhon teoksessa sillan yllä loisti kuu, toisessa taas oli laskeva aurinko. Joki virtasi toisessa vuolaasti, kun toisen teoksen joki oli tyyni. Hyvin rikkaan keskustelun jälkeen lapset saivat asettua pitkäkseen ja kuunnella satua karhun siltatansseista rauhallisen taustamusiikin soidessa.

Kulttuurikummina vierailemassa

Museolehtorit kertoivat minulle kulttuurikummi-toiminnasta, jossa he käyvät ensin vierailemassa päiväkodilla ja sitten päiväkotiryhmä tulee käymään museolla. Molemmilla vierailuilla tehdään taiteeseen liittyviä tehtäviä. Pääsin mukaan kummien päiväkotivierailuun ja suunnittelin sitä varten kaksi työpajaa. Merikosken päiväkodilta toivottiin teemaksi eläimiä, lunta ja jäätä. Saimme taidemuseolta lainaan kolme Väinö Rouvisen teosta (“Kevät”, “Iltarusko” ja “Iltahiihto”), joiden ympärille suunnittelin teostarkastelua, keskustelua ja liikunnallisen tehtävän. Toimin itse ohjaajana tässä työpajassa; tutkimme teoksissa näkyviä eläinten jälkiä ja hiihtävää hahmoa. Kerroin, että teoksia ei ole maalattu, vaan ne on tehty painamalla kuparilaatta paperia vasten leimasimen tapaan (taidegrafiikan syväpainomenetelmä). Teosten katselun jälkeen johdatin lapset satujumppaan, jossa karhut heräsivät talvipesästään ja tutkivat keväistä metsää. He näkivät jäniksiä, hirven, ilveksen ja saukkoja. Ja kummallisen eläimen suksien ja sauvojen kanssa; hiihtäjän.

Samaan aikaan museolehtori ohjasi toista työpajaa, jossa tehtiin taidetta värjättyjen jääpalojen avulla, yhdistettiin eläinkortteja oikeisiin jälkiin ja maalattiin eläinten jälkiä pesusienen paloista tehdyillä töpöttimillä. Samalla tutkittiin jäätä ja miltä se tuntuu, miten jääpaloilla voi maalata sekä miltä eläinten jäljet näyttävät ja miten niitä voisi maalata. Töpöttimillä sai esimerkiksi tehtyä isot tassunpohjat ja vanupuikoilla pienet varpaat tai kynnet.

Etätaidepajaa kuvaamassa

Miten siirrän kokonaisen taidenäyttelyn verkkoon lapsille sopivaksi etätaidepajaksi? Se oli päällimmäinen kysymys mielessäni, kun aloin suunnitella etätaidepajaa Vilhon teoksista. Täytyi tehdä valintoja: kuinka paljon kerron Vilhosta, mitä teoksia valitsen tarkasteluun? Päätimme ottaa videolle mukaan taidemuseon omistuksessa olevat teokset. Olin lukenut ja kertonut päiväkotivierailujen aikaan paljon Vilhon sankarikauden voimakkaista maalauksista, ja sieltä nousi idea voimamaalauksista työpajan tehtävänä. Minun voimani -tehtävässä lapsi saa maalata oman voimakkaan maalauksensa haluamillaan väreillä. Maalauksesta otetaan kuva, joka toimii taustana. Seuraavaksi maalarista itsestään otetaan kuva asennossa, jossa hän tuntee itsensä voimakkaaksi. Lapsen kuva liitetään maalaukseen, ja niin syntyy voimamaalaus. 

Vilhon näyttelystä syntynyt idea voimamaalauksista lähti elämään ja vei näyttelyn perinteiset kehyksissä olevat maalaukset aivan uudelle tasolle: lapset saisivat luoda omia teoksiaan ja tutkia, miten voima näkyy ja tuntuu asennoissa, ilmeissä, maalauksissa ja omassa teoksessaan. Taidepaja ohjaa pohtimaan, mitä voima on, missä se tuntuu ja miten se voi näkyä maalauksessa. On tärkeää muistaa, että voima on muutakin kuin sitä, että jaksaa nostaa painavia tavaroita. Voimaa voi olla myös rohkeus olla oma itsensä. Tai rohkeus hypätä videon oppaaksi ilman kokemusta esiintymisestä.

Etätaidepajan ohjeet ja video löytyvät tästä linkistä.

Taidemuseo elämysten ja oppimisen paikkana

Harjoittelu taidemuseon taidekasvatustiimissä opetti minulle, että työpajojen ja lapsiryhmien opastaminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja paljon valmisteluja. Tavoitteeni oman ammatillisen identiteettini, osaamiseni ja asiantuntijuuteni laajentamisesta ja syventämisestä on mielestäni toteutunut, sillä harjoittelun aikana sain toteuttaa pedagogista toimintaa päiväkotiympäristön ulkopuolella. Toiminnalla oli myös erilainen sisältö ja tavoite kuin päiväkodissa, sillä tarkoituksena oli tutustuttaa lapset taidemuseon näyttelyssä oleviin teoksiin ja rakentaa lasten suhdetta taiteeseen monipuolisten tehtävien, yhteisen ihmettelyn ja oppimisen kautta. Harjoitteluani ohjasi pohdinta siitä, miten saan lapset innostumaan taideteosten tarkastelusta ja niihin liittyvien tehtävien tekemisestä; miten näen taiteen lapsen silmin? Miten luon lapsille elämyksen taiteesta?

Suurinta iloa koin harjoittelussa silloin, kun lapset innostuivat tehtävistä ja rikastuttivat niitä omilla ideoillaan; kun näin riemun heidän silmissään lasten löytäessä esinebingon esineet tai tunnistaessa, mitä teosta toinen lapsi esittää. Lapsilla oli myös mahtavia oivalluksia ja kysymyksiä Vilhon teoksista. Taidemuseossa viettämäni kuukaudet jäävät mieleeni opettavaisina ja innostavina. Minut otettiin lämpimästi vastaan ensimmäisestä päivästä alkaen ja sain nähdä, mitä kaikkea taidemuseon näyttelyiden kulisseissa tapahtuu, sekä miten paljon yhteistyötä ja ammattiosaamista se vaatii. Ymmärrän entistä paremmin taidemuseoiden merkityksen niin aikuisille kuin lapsillekin. Muistan itsekin suorastaan kaivanneeni taidemuseoon pääsemistä, kun koronapandemia sulki ne pitkäksi ajaksi. Harjoittelun myötä olen saanutkin valtavan taide- ja kulttuuriannoksen.

Kun kävin taidemuseolla viimeistä kertaa, harjoitteluni ohjannut museolehtori näytti minulle luonnosta etätaidepajan verkkosivusta. Tunnistin heti itseni sen yläreunassa olevasta sinisestä kuvasta. Olinhan tuijottanut kyseistä kuvaa monet kerrat editoidessani videota. Suoraan sanottuna rakastan kyseistä bannerikuvaa: se kuvastaa juuri sitä, mitä voimamaalaus-ideallani hain takaa sekä millaisia teoksia taidepajoissa voi tehdä: mielikuvituksellisia. Eri tekniikoita yhdisteleviä, perinteiden rajoja rikkovia. Tekijöidensä näköisiä. Täynnä tunnetta ja voimaa.

Teksti: Laura Ylisirniö
Kuvat: Laura Lampinen, Laura Ylisirniö & Ilona Juntura
Bannerikuva: Juri Koivusilta

X

Arkisto

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

elokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

lokakuu 2016

elokuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

heinäkuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

X

Tänään Luupissa

30.9.2022