13.1.2022 klo 12:10
Timo Pasanen – mies huollon ytimestä
Tiedekeskus Tietomaan ytimenä ovat toiminnalliset tiedekeskusnäyttelyt. Näyttelyt koostuvat eri kohteista, joissa kävijät saavat itse kokeilemalla ja tekemällä havainnoida asioita. Aina silloin tällöin kovalla käytöllä oleviin kohteisiin tulee jotain korjattavaa: milloin bitti on mennyt nurin, tietokoneen osa on rikkoutunut tai vierailija on käsitellyt näyttelyrakenteita liian innokkaasti. Silloin tarvitaan huoltoa.
Timo Pasanen tuntee Tietomaan kohteet ja näyttelyrakenteet enemmän kuin hyvin – käytännössä läpikotaisin. Kaksikymmentä vuotta sitten puolen vuoden pestiin työllistämistuella taloon tullut Pasanen on huoltoteknikko, joka yhdessä toisen huoltoteknikon Ismo Stefaniuksen kanssa vastaa siitä, että asiakkaat saavat mahdollisimman hyvän näyttelykokemuksen.

Kaksi vuosikymmentä Tietomaan huollossa on mennyt Timo Pasasen mielestä liian nopeasti.
Yksi syy siihen, miksi Timo Pasanen –kavereiden kesken Timppa – sai jatkaa Tietomaassa alkupestinsä jälkeen, oli se, että hänellä on kirvesmiestausta ja rakentamispuolelle tarvittiin lisähenkilöitä. Vuosituhannen alussa Tietomaassa tehtiin vielä paljon itse näyttelyrakenteita ja pömpeleitä, eli niitä kuoria, mihin kohteet lopullisesti tulevat esille. Työnkuva on noista ajoista muuttunut jonkin verran.
”Työ on kääntynyt niin, että huolto on nyt pääosassa ja rakentaminen on vähäisempää ja ajoittuu ennen kaikkea uuden näyttelyn rakentamisvaiheeseen. Pömpelit tulevat valmiina ja niihin tehtävä työ on lähinnä fiksaamista.”
Tietomaan huoltoteknikon tehtävä vaatii monipuolista osaamista, mutta Timo nostaa hieman yllättäen niistä tärkeimmäksi oma-aloitteisuuden: ”Ei täällä kukaan tule sanomaan, että tee tuo tai se. Ja kun kerran täällä huollossa ollaan, niin oma-aloitteisuus on tärkeää. Ja se, että on kiinnostusta tämmöiseen, koska työ on monipuolista. Siihen pitää olla semmoista innostusta, että on halu oppia koko ajan uutta ja ottaa itse selville asioita.”
Työn vaihtelevuudesta ja vaativuudesta Timo kertoo yksityiskohtana, kuinka esimerkiksi venesimulaattorin taajuusmuuttajan kanssa sai tehdä paljonkin jäljitystyötä vastaavan osan löytämiseksi. ”Siinä törmättiin semmoiseen viidakkoon, ettei edes suurilta kansainvälisiltä toimijoilta tullut suoraa vastausta ongelman korjaamiseen. Kun osa oli löytynyt, vanhasta oli ladattava ohjelmat ulos ja syötettävä sitten uuteen, mutta siihenkään eivät omat oikeudet riittäneet, vaan apuun oli kutsuttava valtuutettu sähkömies.”
”Paljon joutuu siis tekemään taustatyötä ja selvittelemään asioita ulkomaita myöten”, Pasanen huomauttaa. Erilaisten ongelmien ratkominen ja uusien asioiden selvittely tekevät työpäivistä mielenkiintoisia ja aika kuluu nopeasti. Uusien näyttelyiden myötä tulevat uudet laitteet ja uudet haasteet.

Pultit ja mutterit ovat tulleet Timo Pasaselle tutuiksi Tietomaassa.
Tietotekninen osaaminen on tullut entistä suuremmaksi osaksi työnkuvaa elektroniikkaosaamista unohtamatta. Kättentaidot ovat kuitenkin edelleen tarpeen, sillä hommaa riittää hitsauksesta maalaukseen. Pasanen ei edes lähde luettelemaan koko tarvittavaa osaamisrepertuaaria.
Toisaalta siinä onkin yksi tärkeimmistä syistä, miksi Timo Pasanen on viihtynyt työssään Tietomaassa: työnkuva vaihtelee lähes päivittäin ja koko ajan saa ja voi oppia jotain uutta. Uuden oppiminen ei rajoitu vain huollon tehtäviin, vaan Timo kertoo myös oppivansa jokaisesta uudesta näyttelystä syvällisemmin niiden käsittelemiä asioita, kuten tarkoitus asiakkaillekin on.
Siviilissä Timo korjailee vanhoja huonekaluja, ja Pudasjärvellä oleva mökki vaatii sekin kädentaitojen ylläpitämistä säännöllisesti. Ulkoilu on myös tärkeää. Talvella hän hiihtää ja kesällä ja syksyllä metsät kutsuvat marjastamaan.
Huhtikuun lopussa koittava eläköityminen mietityttää selvästi Timoa, ja ajatus siitä on kaksijakoinen. Toisaalta pitkä työura on takana, mutta kaksi vuosikymmentä Tietomaassa on hänen mielestään mennyt vähän liian nopeasti. Timon äänessä on selvästi haikeutta.
”Työkaverit ovat olleet loistavia, niistä ei mitään valittamista. Jos sanotaan, että nauru pidentää ikää, niin silloin minulla on pitkä ikä tulossa. Kuvastakoon se nyt sitä, että hyvin olen Tietomaassa viihtynyt ja mukavaa on ollut”, Timo Pasanen naurahtaa lopuksi.
Teksti: Sampo Puoskari, yhteistyökoordinaattori
Kuvat: Aleksi Mella, näyttelyteknikko