Oulu
Arkisto
Luuppi / Blogi
10.11.2021 klo 13:40 Luupin viestintä

Satavuotias maamerkki

Tiedekeskus Tietomaa sijaitsee entisen Åströmin nahkatehtaan voimalarakennuksessa ja vesitornissa. Tietomaan maamerkkinä toimiva entinen vesitorni täyttää tänä vuonna sata vuotta.

Vuonna 1921 valmistunut punatiilinen vesitorni rakennettiin nimenomaan nahkatehtaan vesihuoltoa varten, sillä nahan käsittelyssä vettä tarvittiin todella paljon. Se ei siis toiminut kaupungin vesivarastona.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen silloinen suuryritys, Åströmin nahkatehdas, oli voimainsa tunnossa. Vuosisadan alkupuolella Venäjä oli tilannut suuria määriä nahkatuotteita, kuten satuloita, suitsia, saappaita ja muita tavaroita sotaväkensä varustamiseksi.

Tätä historiallista taustaa vasten päätettiin tehdä suurinvestointi omaan voimalaan ja sen yhteyteen vesitorniin, joka palveli myös voimalan höyryntuotantoa nahanvalmistuksen lisäksi. Rakentamista varten otettiin suuri laina.

Tornin ja voimalan suunnittelijaksi valittiin tamperelainen teollisuusarkkitehti Birger Federley (1874‒1935). Federley valmistui arkkitehdiksi Helsingin Polyteknillisestä opistosta 1896. Kaksi vuotta myöhemmin hän alkoi yhteistyöhön maineikkaan Lars Sonckin kanssa, mutta sitä kesti vain hetken, sillä Federley perusti oman arkkitehtuuritoimiston ja muutti Tampereelle.

Birger Federley suunnitteli Åströmin nahkatehtaan vesitornin. Yhtäläisyydet Tampereelle näkyvät selvästi.

Tampereen punatiilinen tehdasrakennusmiljöö ja Tietomaan rakennukset eivät siis sattumalta muistuta toisiaan. Suurin osa Tammerkosken rantaa reunustavista Frenckelin paperitehtaan rakennuksista onkin Federleyn suunnittelemia. Lielahdessa olevan sulfiittitehtaan vesitornikin on hänen käsialaansa, joten kolme vuotta myöhemmin valmistunut Åströmin vesitorni ei ollut ensimmäinen hänen suunnittelemansa vastaava rakennus.

Alkuvaiheessa Federley suosi jugend-tyyliä, mutta maailmansodan jälkeen klassismi otti vallan. Arkkitehti teki paljon työmatkoja etenkin muihin Pohjoismaihin ja Saksaan, mistä hän imi vaikutteita. Åströmin rakennusten – ja siten myös voimalan ja vesitornin – yhdistäviä piirteitä ovat punatiiliset pelkistetyt julkisivut ja niin ikään tiilistä tehdyt yksityiskohdat. Ehkä näkyvin tunnusmerkki Myllytullin säilyneissä kohteissa on voimakas vaakasuuntainen kattolista.

Tilaratkaisut olivat Federleyn suunnitelmissa käytännön sanelemia. Tampereella hän suunnitteli myös työläisten asuntoja, joissa perusfilosofiana oli, että rakennusten tuli myös miellyttää silmää. Ei siis riittänyt, että ne toimivat hyvin arkielämän tukikohtina. Kun rakennus oli myös tyylikäs, asukkaat alkaisivat helpommin pitämään asumuksia koteinaan.

Åströmin vesitorni valmistui siis lainarahan turvin 1921. Nahkateollisuuden kannalta epäedullisemmaksi muuttunut maailma (kumi ja muovi tekivät tuloaan ja koneet alkoivat korvata vetojuhtia) ja globaali lama, unohtamatta Venäjän vallankumouksen tuomaa muutosta naapurimaan ulkopolitiikassa, aiheuttivat sen, että tehdas ei saavuttanut niitä tavoitteitaan, mitä se oli itselleen asettanut.

Näin esimerkiksi vesitornin koko kapasiteettia ei enää tarvittu, ja tornista tuli vähitellen enemmän tehdasalueen maamerkki, kuin käyttörakennus. Lähelle Intiöön vuonna 1927 valmistunut 39-metrinen vesitorni oli Oulun vesilaitoksen ensimmäinen varsinainen vesitorni, joka liitettiin kaupungin vesijohtoverkkoon.

Niin kutsuttu näköalatasanne on 35 metrin korkeudessa.

Tietomaan tornin korkeus on 45 metriä. Yleisölle avoinna olevan tornin niin sanottu näköalatasanne on 35 metrin korkeudessa. Sen yläpuolella on vielä rakentamaton ullakkotila, mistä avautuvat pienet parvekkeet eri puolille kaupunkia.

Tornin huipulla on ullakkotila, josta pääsee pienille parvekkeille. Ne avautuvat kahdeksaan eri suuntaan.

Torni otettiin nykyiseen käyttöönsä 1988, kun Tiedekeskus Tietomaalle rakennettiin tilat voimalaan ja torniin. Voimalan yhteyteen tehtiin lisärakennus toimistotiloja ja elokuvateatteria varten. Torni yhdistettiin pienellä aularakennuksella voimalaan, ja tornin alkuperäinen sisäänkäynti jäi siis nykyisen Tietomaan sisälle.

Maisemahissi asennettiin tornin kylkeen Tietomaan rakentamisen yhteydessä 1988.

Tietomaan rakentamisen yhteydessä tornin ulkoseinään asennettiin maisemahissi, jonka toinen konehuone on ylhäällä juuri sen parvekkeen kohdalla, mistä aukeaisi hieno näkymä suoraan Oulun keskustaan. Tämä harmittaa monia kuvausryhmiä, jotka eri valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä pyytävät lupaa päästä kuvaamaan kaupunkia tornin parvekkeilta, joista on esteetön näkymä ulos.

Oulun Lumo-festivaaliin tornin alakerroksiin rakennetaan Oulun yliopiston valaistussuunnittelun koulutuksen opiskelijoiden ja opettajien suunnittelema Kaivo-niminen valo- ja ääniteos. Suunnitteluryhmän mukaan teos kertoo ajankohtaisesta aiheesta, luonnonvarojemme tilasta, taiteen keinoin. Teos virittää katsojan pohtimaan omaa suhdettaan puhtaaseen veteen, elintärkeään luonnonvaraan.

Lumo-festivaalin aikana käynti torniin on poikkeuksellisesti ulkokautta Nahkatehtaankadun vieressä olevasta pienestä niin sanotusta takaovesta. Ovea on käytetty viimeksi vuosikymmeniä sitten. Festivaalin jälkeen Kaivo-teos jää Tietomaan asiakkaiden ihailtavaksi vielä kolmeksi viikoksi. Silloin teos on nähtävissä ainoastaan tiedekeskuslipun ostaneille. Käynti on tuolloin normaalisti Tietomaan sisältä.

Birger Federleyn suunnittelema Åströmin vesitorni ja nyttemmin Tiedekeskus Tietomaan torni on kaunis maamerkki, jota on myös kuvattu paljon. Sosiaalisessa mediassa sekä ohikulkijat että Tietomaan asiakkaat jakavat usein kuvia tornista niin sisältä kuin ulkoa. Syyshämärällä ja talven pimeydessä ulkoapäin valaistu torni kohoaa majesteettisesti Myllytullin entisessä tehdasmaisemassa.

Jotain tornin merkityksestä kaupunkimaisemaan kertoo sekin, että mikäli joku tornin ulkovaloista on pimeänä, siitä tulee yleensä ilmoitus joltain ulkopuoliselta henkilöltä, ennen kuin me tietomaalaiset itsekään ehdimme huomata asiaa. Torni on siis uudelle vuosisadalleen siirtyessäänkin tärkeä oululaisille.

Teksti: Sampo Puoskari, yhteistyökoordinaattori, Museo- ja tiedekeskus Luuppi / Tiedekeskus Tietomaa

X

Arkisto

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

elokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

lokakuu 2016

elokuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

heinäkuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

X

Tänään Luupissa

3.6.2023