8.3.2021 klo 11:04
Poikkea polulle! – ulkoilua ja koronaturvallista taidetarkkailua
Pyrimme Oulun taidemuseolla palvelemaan asiakkaitamme ja lisäämään saavutettavuuttamme yhä uusin keinoin ja näin korona-aikana myös digitaalisesti sekä verkkosisältöjen avulla. Taidekasvatustiimillä on jo pitkään ollut suunnitelmissa taidepolun luominen ulkotiloihin ja geokätköilyn nivominen julkisiin veistoksiin. Näillä saavutetaan erilaisia kohderyhmiä ja mahdollistetaan teoksiin tutustuminen myös avoinnaoloaikojen ulkopuolella.
Marraskuussa 2020 saimme vieraiksemme kolme kuvataidekasvatuksen opiskelijaa Lapin yliopistosta taidemuseo- ja näyttelypedagogiikan kurssilta ja esittelimme heille lukuisia mahdollisuuksia toteuttaa harjoittelunsa Oulun taidemuseossa. Kurssilla he olivat jo tutustuneet taidemuseoiden toimintaan vierailemalla näyttelyissä, tarkastelemalla teosten ripustusta, syventymällä museopedagogiikkaan ja OPS:iin, sekä tekemällä omia podcasteja taidemuseoista ja niihin liittyvästä toiminnasta.
Tapaamisessa pohdimme millaisia mahdollisuuksia taidepajan toteuttamiseen pandemia-aikana olisi. Vielä tuolloin elättelimme toiveita siitä, että esimerkiksi joulun alla voisimme toteuttaa perheille jouluteemaisia taidepajoja rajatuilla kävijämäärillä. Toisin kuitenkin kävi, joulu meni ja pandemia pitää meitä yhä otteessaan. Eletään siis poikkeuksellisia aikoja. Harjoittelijoiden olisi ollut mielenkiintoista saada kokemus siitä, millaista työ taidemuseoissa on ja osallistua pajaohjaukseen. Kuitenkin meille saapuvien ryhmien kontaktien minimoimiseksi vain oma henkilökuntamme ohjasi koululaispajoja ja Taidetestaajia muutoin suljetussa museossa.
Päätimme varmuuden vuoksi keskittyä harjoittelussa toimintoihin, jotka levittäytyisivät taidemuseon seinien ulkopuolelle. Hetken pohdittuaan yksi opiskelijoista, Jenni Määttä, otti haasteekseen esittelemämme taidepolun toteuttamisen CityNomadi-sovelluksella. Kyseinen sovellus valikoitui käyttöömme, koska Oulun kaupungilla on siihen lisenssi ja se on osoittautunut suhteellisen helppokäyttöiseksi. Jennille Oulu on rakas kaupunki, jossa hän on asunut jo melkein 10 vuotta ja hän puhkuu ylpeyttä Oulusta ja oululaisuudesta. Taidemuseossa meidän lähtökohtamme oli luoda toiminnallinen, osallistujaa aktivoiva kierros, jossa nippelitiedon sijaan pyritään herättämään osallistujan omaa ajattelua ja toimintaa suhteessa veistoksiin.
Alusta alkaen projektissa oli tiiviisti mukana myös kokoelma-amanuenssimme Katariina Kemppainen. Hänen avullaan Jenni tutustui Oulun taidemuseon julkisten taideteosten sekä prosenttitaideteosten kokoelmaan.
Julkista taidetta hankitaan vuosittain Oulun kaupungin alueelle ja toimitiloihin eri rakennus-, peruskorjaus- ja kaavoitushankkeiden puitteissa. Kuvataidehankinnat suunnitellaan ja päätetään moniammatillisissa työryhmissä, joihin osallistuvat taidemuseon sekä rakennus- ja ympäristöalan asiantuntijat. Taiteilijavalinnat tehdään aina kohteittain harkitusti, ja niiden pyrkimyksenä on parantaa arkisen ympäristön viihtyisyyttä ja elämyksellisyyttä. Joskus taiteella halutaan myös herättää kysymyksiä ja ihmetystä sekä haastaa tarkastelemaan todellisuutta uudesta näkökulmasta.
Tavoitteenamme oli, että reitti kulkisi ohi taidemuseon, halki upean Ainolan puiston sekä kävisi Oulun torilla ja Rotuaarilla. Halusimme reitin olevan helppokulkuinen rengasreitti ja sen varrella olevien teosten mahdollisimman monenlaisia. Apunamme projektissa oli lisäksi valokuvaajamme Mika Friman, joka toiveiden mukaan kävi tuottamassa valokuvia ja drone-videokuvaa tarpeisiimme.
Kehittely ja karsinta jalosti tehtäviä ja jokaiselle veistokselle saatiin aikaiseksi omanlaisensa osio monivalintatehtävistä valokuvaukseen. Tavoitteenamme oli myös lisätä tietoutta taidemuseon toiminnasta sekä prosenttitaiteen ja julkisten veistosten merkityksestä kaupunkimaisemassa.
Julkisessa tilassa taideteos voi toimia nähtävyytenä, somisteena tai kohtaamispaikkana eri tilanteissa, eri ihmisille. Taiteen myötävaikutuksesta ympäristö ja tila koetaan erityiseksi ja yleensä viihtyisäksi. Kun kokemus kaupunkialueesta on hyvä ja myönteinen, siitä halutaan pitää huolta ja kantaa vastuuta. Tämä kokonaisuudessaan lisää myös yhteisöllistä turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Alueellisesti omintakeisten taideteosten ja kiintopisteiden tuttuus ja tunnistettavuus vahvistavat kaupunkilaisten identiteettiä sekä paikan elämyksellistä kokemista henkilökohtaisella tasolla.
Teosten sekaan saatiin myös muutama oululainen kulttimaineen saavuttanut teos, kuten Paska kaupunni -graffiti ja niin kutsuttu Rotuaarin pallo (Keskusaukion Kaivohuone), vaikka teokset eivät Oulun taidemuseon kokoelmiin kuulukaan.
Kehittelyn lomassa on tehty useita testikierroksia ja hiottu veistosten sijaintitietoja sekä testattu alustan antamia mahdollisuuksia polun kiertämisen suhteen. Tarkoituksena on, että taidepolku palvelee niin perheitä kuin koululuokkiakin sekä turisteja heidän viettäessään aikaa Oulun keskustan alueella. Halusimme erityisesti kiinnittää huomiota siihen, ettei polusta tulisi informaatiotäyteinen ja raskaslukuinen. Kustakin teoksesta kerrottavat tiedot on rajattu maksimissaan kolmeen tai neljään lauseeseen. Lisäksi polku sisältää tietovisoja, videoteoksia, tanssia, valokuvia, kävijöiden kuvia ja eettisiin tekoihin ohjaavia toiminnallisia osuuksia. Reitti koostuu 18 teoksesta ja se on pituudeltaan noin 4,5 kilometriä, joten aikaa sen kiertämiseen tulee varata reilu tunti. On myös mahdollista tutkailla vain osaa kierroksen veistoksista ja tutustua niihin vähän kerrallaan.
Hektisessä nykyajassa kaikenlainen pysähtyminen millaisen taidemuodon äärelle tahansa, tekee meistä jokaiselle hyvää. Arjessa ei välttämättä tule hiljennyttyä miettimään omaa ympäristöämme tai julkista taidetta, ellei sille tietoisesti ota aikaa. Taiteella on tapana avata keskusteluja ja tässä tapauksessa se antaa mahdollisuuden myös liikuntaan, hauskaan yhdessä oloon tai itsekseen rauhoittumiseen. Poikkea polulle!
Jenni Määttä, kuvataidekasvatuksen opiskelija, Lapin Yliopisto
Laura Lampinen, museolehtori, Oulun taidemuseo
Katariina Kemppainen, kokoelma-amanuenssi, Oulun taidemuseo