12.3.2020 klo 11:24
Tutkija opetti kimalaiset pelaamaan jalkapalloa
Jokainen uusi tutkimus alkaa yksittäisestä ajatuksesta tai kysymyksestä tutkijan päässä. Poikkeavan idean keksiminen voi olla vaikeaa, koska tiedettä ja tutkimusta tehdään todella paljon. Tiedeuutisia voi lukea joka päivä ja välillä tuntuu siltä, että kaikkea on jo tutkittu.
Eläimet kiehtovat monia. Ne hurmaavat ja naurattavat. Niistä ja niiden elämästä voi oppia ällistyttäviä faktoja. Useimpien ihmisten eläinkäsityksiä ohjailee kuitenkin hierarkia, jossa älyllistä kärkeä pitävät nisäkkäät.
Pitkään vallalla on ollut käsitys siitä, että hyönteisten käyttäytyminen on geneettisesti säädeltyä ja toiminta vaistonvaraista. Mistä Oulun yliopiston tutkijatohtori Olli Loukola keksi yllättäen haastaa tätä ajatusta ja tutkia kimalaisten oppimista?
Tulokset hämmästyttivät maailmalla
Kimalaiset muodostavat mielenkiintoisen tutkimuskohteen, koska ne ovat aktiivisia eläimiä ja touhuavat jatkuvasti. Lisäksi kimalaisilla on aina nälkä, joten ne ovat sokeriliuoksen avulla motivoitavissa suorittamaan tehtäviä kerta toisensa jälkeen. Ne ovat myös lajina todella sosiaalisia.
Olli Loukola on tutkinut kimalaisten sosiaalista oppimista. Kiinnostuksen kohteena on ollut se, miten kimalaiset oppivat ja ratkaisevat sellaisia tehtäviä, joita ne eivät luonnossa kohtaa. Siispä kimalaiset opetettiin pelaamaan jalkapalloa.
Vaikka ajatus jalkapalloilevista pörriäisistä kuulostaa hauskalta, olivat tutkimuksen tulokset merkittäviä. Loukolan ja hänen tutkijakollegoidensa tutkimusartikkeli julkaistiin kansainvälisesti kovatasoisessa Science-lehdessä ja tuloksia on hämmästelty ympäri maailmaa. Eikä ihmekään, sillä pienet hyönteisaivot oppivat vierittämään palloa maaliin. Kimalaiset myös opettivat taitoa eteenpäin lajitovereilleen, jotka eivät vielä sitä osanneet.
Kun hyönteiset oppivat suorittamaan yksinkertaisen kognitiivisen ongelman, voidaan opetuksessa edetä monimutkaisimpiin tehtäviin. Tämä kaikki luo uutta tietoa siitä, mihin kaikkeen pienet aivot pystyvät. Kimalaisen aivot ovat nuppineulanpäätäkin pienemmät, mutta niiden päättelykyky osoittautui edistyneeksi.
Tulokset ovat sikäli merkittävä, että niiden avulla voidaan selvittää älykkyyden evoluutiota. Tätä tietoa tarvitaan, sillä ei ole kauaakaan siitä, kun ihmisten kuviteltiin olevan ainoita olentoja, joilla oli kyky ajatella älykkäästi ja esimerkiksi käyttää työkaluja. Hiljalleen näitä taitoja havaittiin ensin lähisukulaisillamme simpansseilla, joista tietämys laajeni muualle eläinkuntaan. Nykyään tiedetään hyvin, miten esimerkiksi jotkin linnut käyttävät työkaluja sujuvasti.
Puutarhassa pörräävien kimalaisten päähän mahtuu siis yllättävän paljon. Kimalaisten oppimisen tutkiminen on vasta alussa, mutta jokainen uusi tulos lisää omaa tietoisuuttamme ja tuo hyönteisille ansaitsemaansa arvostusta. Tarvitaan tutkijoita, jotka ovat uteliaita ja ennakkoluulottomia etsimään lisää vastauksia.
Me puolestamme kannustamme kaikkia kysymään kiperiä kysymyksiä ja ihmettelemään ympäröivää maailmaa.
Olli Loukolan yleisöluentoa älykkäistä kimalaisista voi päästä kuuntelemaan 18.3 2020 klo 18–19.30 Tiedekeskus Tietomaan auditoriossa. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Lisää tietoa luennosta.
Katso Ylen juttu jalkapalloilevista kimalaisista.
Katariina Kuronen ja Raita Niva
Kirjoittajat ovat tiedeviestinnän maisteriopiskelijoita Oulun yliopistossa