3.2.2020 klo 13:26
Tiede näkyväksi tapahtumissa
Tiedeluennot ja -brussit houkuttelevat tieteen äärelle
Suomessa ihmiset arvostavat tiedettä ja tutkimuksia. Uskallan heti alkuun väittää, että myös tieteilijät arvostavat ihmisiä. Kun on järjestämässä tapahtumia, joissa tutkijoita tarvitaan esiintyjiksi, yleensä tulee ylitarjontaa kiinnostuneista. Silloin pääsee valitsemaan halutulle yleisölle sopivimmat aiheet ja toistensa esityksiä tukevat persoonat. Musiikki- ja teatterifestivaalejakin järjestelemässä olleena voin sanoa, että tiedetapahtumien järjestäminen on helppoa ja kätevää. Esiintyjät tulevat paikalle kiitollisina siitä, että on yleisöä ja yleisö tulee paikalle sisällön vuoksi ja kiitollisina siitä, että saavat sivistystä mukavassa muodossa.
Yliopistoilla on yhteiskunnallinen tehtävä ja enenevässä määrin on alettu järjestää matalan kynnyksen tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa tutkijat kertovat työstään ja tuloksistaan. Näitä järjestetään niin tutkimuslaitoksissa kuin vaikkapa kahviloissakin eli siellä missä tiedettä tehdään ja ihmisten arjen parissa. Tiedekeskus Tietomaa on paikka, jossa nuo kaksi mainittua tavallaan yhdistyvät. Tiedebrunsseilla on tarjolla nautintoa vatsalle ja pureskeltavaa myös päälle. Tiedeluennot mahdollistavat tietyn aiheen tutkimuksen kirkastamisen arjen asioiden näkökulmista. Kaiken tämän päälle voi vielä itse käydä kokeilemassa ja testailemassa tieteen ilmiöitä.
Tieteellä ja tieteestä
Tiede näkyy yhteiskunnassamme ja erilaisissa medioissa koko ajan. Tiede tarjoaa selityksen asioille. Tutkija on luotettava lähde vastaamaan sekä yksinkertaisiin että varsinkin monimutkaisiin kysymyksiin. Tieteilijöissä on se hyvä puoli, että heille tosiasiat ovat faktoja. Mielipiteet perustellaan ja näkemyksille löytyy omaa kokemusta laajempi tausta.
Usein medioissa asioita käsitellään tieteen avulla. Jokin asia kirkastetaan ymmärrettävämmäksi tutkijan kertomana. Tieteellä siis selitetään selittelemättä. Tutkijat itse mielellään kertovat asioita omista näkökulmistaan eli haluavat kertoa tieteestä. Tapahtumissa ja tilaisuuksissa nämä kaksi eri lähestymistapaa yhdistyvät. Tutkija pääsee esitelmöimään omasta tieteestään. Hänet on kutsuttu puhumaan tiettyyn teemaan liittyen. Hän huomioi yleisönsä mutta lähtökohta esityksen sisällölle tulee hänen tekemisestään, hänen rajaamanaan. Toisaalta koska yleisö ja tilaisuuden teema ovat tiedossa, tutkija pyrkii kytkemään esityksensä ajankohtaisiin ja konkreettisiin esimerkkeihin. Hän tarjoaa tieteellisen pohjan asioiden käsittelyyn.
Erilaiset tapahtumat ovat erinomainen mahdollisuus nostaa tiedettä ja tutkimuksen tekemistä sekä tekijöitä esille. Ne ovat myös loistava mahdollisuus saada vastauksia kysymykseen, onko maailmassa jokin (asia, ilmiö, eliö tms.) siten kuin se tuntuu olevan. Ja ennen kaikkea, miksi.
Tervetuloa tiedetapahtumiin!
Ville Wittenberg
Kirjoittaja työskentelee tiedeviestijänä Oulun yliopistossa ja on Suomen tiedetoimittajain liiton hallituksen jäsen