21.2.2019 klo 13:14
Uusi rakennus tuo Luupin nykyaikaan
Museo- ja tiedekeskus Luupin toimintakonsepti- ja tilatyöryhmä on esittänyt, että Oulun keskustaan rakennetaan Luupille näyttely- ja tapahtumatila, joka yhdistää uudella toimintamallilla Tiedekeskus Tietomaan, Oulun taidemuseon ja Pohjois-Pohjanmaan museon. Myös eläinmuseo on mukana suunnitelmissa.
Yhteisellä tilalla haetaan mahdollisimman suuria synergiahyötyjä erityisesti yleisötyön ja -palveluiden, kuten museokaupan, ravintolan ja pedatilojen suhteen. Lisäksi pyritään tilojen parhaaseen mahdolliseen käyttöasteeseen eli kaikki tilat soveltuisivat erityyppisiin näyttelyihin. Sääolosuhteet Oulussa myös suosivat suurimman osan vuodesta sisätoimintoja eli lyhyetkin siirtymät ulkokautta vähentävät asiakasmääriä.
Oulussa keskusta on todellisuudessa Valkea ja osan aikaa vuodesta Rotuaari sekä tori. Tämän vahvistavat kaikki palveluiden tarjoajat. Noin kilometrin matka ydinkeskustasta tekee satunnaiset poikkeamiset erittäin harvinaisiksi ja juuri tämmöiseen piipahtamiseen ja yleiseen oleiluun halutaan tarjota mahdollisuus tulevaisuuden Luupissa.
Nykyisten tilojen korjaaminen ei ratkaise ongelmia
Myllytullin käyntikohteiden (Tiedekeskus Tietomaa n. 3950 m2, Oulun taidemuseo n. 4000 m2, Pohjois-Pohjanmaan museo n. 2900 m2) korjaaminen on myös yksi vaihtoehto, mutta silloin ei päästä kaikkiin niihin tavoitteisiin, joita uudisrakentaminen mahdollistaisi. Nykyaikainen näyttelytekniikka vaatii riittävän korkeat tilat, jotka ovat mahdollisimman muunneltavat eri käyttötarkoituksiin. Nykyinen kolmen talon toimintamalli on myös kaikkein kallein vaihtoehto niin avoinna pidon kuin muidenkin yleisöpalveluiden kannalta. Nykyisin museoilta odotetaan jo erittäin laadukkaita kahvila-ravintolapalveluita ja niihin ei päästä nykyisiä tiloja korjaamalla.
Vaikka Oulun taidemuseossa on ollut lähivuosina merkittäviä ja yleisön rakastamia taidenäyttelyitä kuten: Moderni nainen (15.4.–2.9.2018), Suomen taiteen tarina (13.5.–17.9.2017) ja Esko Männikkö – !VALMIS? (4.2.–30.4.2017), on taide joutunut välillä väistymään. Jos jäädään nykyisiin tiloihin, pitää hyväksyä, että taidemuseo tulee jatkossakin olemaan kaikkien Luupin näyttelyiden käytössä tarpeen vaatiessa, sillä se on Luupin ainoa olosuhdevalvottu tila, missä on myös riittävä huonekorkeus. Monitoimikäyttö johtuu juurikin Luupin muiden tilojen sopimattomuudesta nykyaikaisten näyttelyiden esittämiseen. Luuppi tarvitsee kipeästi toimintaansa soveltuvat tilat. On myös osin vanhanaikaista ajatella, että jokin tila olisi vain yhteen käyttötarkoitukseen rajattu. On kuntalaistenkin etu, että tiloissa on mahdollisimman paljon monipuolista toimintaa ja tilojen käyttöaste on korkea.
Jos nykyisistä rakennuksista luovutaan, ei niiden jatkokäyttö ole vielä selvillä. Oulun kaupungissa on yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa kiinteistöjen jatkojalostustyöryhmä, jonka tehtävänä on miettiä kaupungin omistamien kiinteistöjen jatkokäyttö. Vaihtoehdot ovat myynti tai muuttaminen Oulun kaupungin omaan käyttöön. Luuppi-tilaryhmä on ehdottanut, että kiinteistöt myydään, jolloin kaupungin omistamien tilojen määrä ei kasva.
Monet kuntalaiset ovat ehdottaneet Luupin uudeksi tilaksi kaupungintaloa. Kaupungintalon jatkokäyttöä miettii erillinen työryhmä, missä on Luupin edustaja mukana. Sijainnin puolesta paikka on loistava, mutta toiminnallisuudeltaan on kyse jälleen vanhasta rakennuksesta, missä on samoja haasteita, kuin Luupin nykyisissäkin tiloissa.
Investointipäätös vuonna 2020
Nykytilan korjaamiseksi kaupunginjohtaja Päivi Laajala asetti Museo- ja tiedekeskus Luupin toimintakonsepti- ja tilatyöryhmän tarkastelemaan Oulun kaupungin mahdollisuuksia tilanteessa. Työryhmä on jättänyt raportin KJ Laajalalle tammikuun lopussa ja asiaa on esitelty kaupunginhallitukselle 11. helmikuuta.
Työryhmään kuuluivat: sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä (pj.), suunnittelija Satu Kiipeli (sihteeri), suunnittelupäällikkö Olli Rantala, kulttuurijohtaja Samu Forsblom, yleisötyönjohtaja Anna-Riikka Hirvonen, kulttuuriperintötyön johtaja Pasi Kovalainen, museo- ja tiedekeskuksen johtaja Jonna-Marleena Härö, erityisasiantuntija Kari Räisänen, asiakkuuspäällikkö Jyrki Kemppainen, asemakaava-arkkitehti Uki Lahtinen, rakennuttajapäällikköt Mika Huhtala (elokuun 2018 loppuun asti) ja Ville Laitinen (syyskuusta 2018 lähtien) sekä kiinteistömanageri Eerik Junnikkala. Työryhmällä oli mahdollisuus käyttää työskentelyssä asiantuntijoita.
Seuraavaksi käynnistetään hankeselvitys, missä selvitetään sijoituspaikka ja tehdään tarkemmat kustannuslaskelmat. Hankeselvitys valmistuu alkuvuodesta 2020, jolloin tehdään lopullinen investointipäätös Luupin tiloista.
Luupin asiakasmäärät vahvassa kasvussa
Samaan aikaan hankeselvitystyön kanssa viedään eteenpäin Luupin toimintakonseptia. Digitaalisuus on vahvasti uuden Luupin sisällöissä mukana, mutta jatkossakin esillä on taidetta ja historiaa sekä tieteen ilmiöitä myös muilla keinoilla eli nykyisenlaiset näyttelyt jatkavat Luupin ohjelmistossa tulevaisuudessakin.
Luupin asiakasmäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Kasvua edelliseen vuoteen oli peräti 16 prosenttia ja tämä ylittää valtakunnan tason museoalan kasvussa, joka oli 0,7 prosenttia. Tulevaisuudessa museo- ja tiedekeskus tulee olemaan entistä tiiviimmässä vuoropuhelussa yleisön, kolmannen sektorin, yritysten ja eri oppilaitosten kanssa, jotta sisältö olisi mahdollisimman laadukasta, monipuolista ja kiinnostaisi vielä laajempia yleisöjä.
On ollut ilo huomata, miten Luupin tulevaisuus on herättänyt paljon keskustelua – visiointia, toiveita, kysymyksiä. Tämä kertoo, että toimintamme on merkityksellistä ja siihen kannattaa panostaa myös tulevaisuudessa. Arvostamme nyt ja tulevaisuudessa asiakkaita, laatua ja tiedettä. Kutsummekin teidän jokaisen kokeilemaan, oivaltamaan ja viihtymään!
Teksti: Museo- ja tiedekeskus Luupin johtaja Jonna-Marleena Härö