11.10.2018 klo 10:08
Sotilaan luut
Suomen sodan nuoren sotilaan näyttelyä suunniteltaessa on käyty keskustelua luiden tuomisesta näyttelyyn. Marraskuussa 1808 kuolleen sotilaan luut ja vaatetuksen rippeet ovat ainoat jäänteet, mitkä voivat hänen tarinaansa meille kertoa.
Luut ja vaatetuksen rippeet antavat kuvan hänen elämänsä vaiheista, lapsuudestaan, sodan ajan kärsimyksistään ja hänen elämänsä traagisesta lopusta. Kirjoitettua tietoa tai muita dokumentteja ei hänestä ole. On osa kunnioitustamme sotilasta kohtaan selvittää kaikki hänen jäämistönsä avulla saatava tieto hänestä, mutta samalla emme voi unohtaa hänen arvoaan vainajana.
Yleisöä kiinnostaa nähdä luita. Siinä koetaan olevan jotain jännittävää, ehkä jopa kiellettyä. Yleisön joukossa on kuitenkin myös ihmisiä, joita luiden näkeminen voi ahdistaa. Niinpä luiden näytteille asettelu on nykyään varovaisempaa museoissa kuin aiemmin. Yleisön mahdolliset negatiiviset reaktiot eivät ole kuitenkaan ainoa syy tähän muutokseen, vaan taustalla on myös keskustelu vainajan kunnioittamisesta ja oikeudesta hautaukseen.
Tämä on ongelma, jonka jokainen historiallinen museo joutuu kohtaamaan. Luut ja mm. hiukset ovat tärkein lähdeaineisto vainajan todellista elämäntarinaa selvitettäessä. Vainajan jäämistö ei valehtele. Tutkimus myös kehittyy, sotilaan jäämistön päädyttyä museon varastoon 1950-luvulla ei olisi voinut esimerkiksi tutkia niitä isotooppien avulla. Nyt voimme vainajan iän ja terveydentilan lisäksi saada mm. tietoa hänen viimeisien kuukausien ruokavaliostaan. Emme siis mitenkään tutkimuksessa voi ohittaa luiden ja ruumiin jäänteiden tutkimusta, mutta se miten voimme esitellä saatua tietoa yleisölle, on vaikea kysymys.
Luudiagrammi vainajan jalkojen luista. Heli Maijanen.
Näyttelytoimikunta on käynyt läpi syitä, miksi luita pitäisi tai ei pitäisi laittaa esille. Lopulta kuitenkin päädyttiin siihen ratkaisuun, että luiden mukaan ottaminen näyttelyyn on perusteltua. Ne eivät ole esillä vain koristeena, vaan tässä näyttelyssä ne kertovat kävijälle siitä, mitä luista voidaan tutkia ja päätellä. Suomen sodan sotilaan näyttely korostaakin mysteerilaatikon sisällön tutkimusprosessia. Luiden avulla voidaan havainnollistaa tutkimustuloksia paremmin kuin pelkkien kuvien avulla. Lokakuun 23. päivä avattavassa näyttelyssä tutkijat itse kertovat millaisia tutkimuksia he ovat tehneet mysteerilaatikon sisällölle ja miten he ovat osallistuneet näyttelyn rakentamiseen.
Teksti: Susanna Kuokkanen, arkeologian opiskelija, Oulun yliopisto
Kuva: Kopiotaulu, Helene Schjerfbeckin Wilhelm von Schwerinin kuolemasta (alkuperäinen taulu maalattu 1886). Maalannut arkkitehti Helge Railo vuonna 1939, öljyvärimaalaus.
Suomen sodan (1808–1809) nuori sotilas -pienoisnäyttely avautuu Pohjois-Pohjanmana museon infotilassa 23.10. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa.