Oulu
Arkisto
Luuppi / Blogi
11.10.2018 klo 10:08 Luupin viestintä

Sotilaan luut

Suomen sodan nuoren sotilaan näyttelyä suunniteltaessa on käyty keskustelua luiden tuomisesta näyttelyyn. Marraskuussa 1808 kuolleen sotilaan luut ja vaatetuksen rippeet ovat ainoat jäänteet, mitkä voivat hänen tarinaansa meille kertoa.

Luut ja vaatetuksen rippeet antavat kuvan hänen elämänsä vaiheista, lapsuudestaan, sodan ajan kärsimyksistään ja hänen elämänsä traagisesta lopusta. Kirjoitettua tietoa tai muita dokumentteja ei hänestä ole. On osa kunnioitustamme sotilasta kohtaan selvittää kaikki hänen jäämistönsä avulla saatava tieto hänestä, mutta samalla emme voi unohtaa hänen arvoaan vainajana.

Yleisöä kiinnostaa nähdä luita. Siinä koetaan olevan jotain jännittävää, ehkä jopa kiellettyä. Yleisön joukossa on kuitenkin myös ihmisiä, joita luiden näkeminen voi ahdistaa. Niinpä luiden näytteille asettelu on nykyään varovaisempaa museoissa kuin aiemmin. Yleisön mahdolliset negatiiviset reaktiot eivät ole kuitenkaan ainoa syy tähän muutokseen, vaan taustalla on myös keskustelu vainajan kunnioittamisesta ja oikeudesta hautaukseen.

Tämä on ongelma, jonka jokainen historiallinen museo joutuu kohtaamaan. Luut ja mm. hiukset ovat tärkein lähdeaineisto vainajan todellista elämäntarinaa selvitettäessä. Vainajan jäämistö ei valehtele. Tutkimus myös kehittyy, sotilaan jäämistön päädyttyä museon varastoon 1950-luvulla ei olisi voinut esimerkiksi tutkia niitä isotooppien avulla. Nyt voimme vainajan iän ja terveydentilan lisäksi saada mm. tietoa hänen viimeisien kuukausien ruokavaliostaan. Emme siis mitenkään tutkimuksessa voi ohittaa luiden ja ruumiin jäänteiden tutkimusta, mutta se miten voimme esitellä saatua tietoa yleisölle, on vaikea kysymys.

Luudiagrammi vainajan jalkojen luista. Heli Maijanen.

Näyttelytoimikunta on käynyt läpi syitä, miksi luita pitäisi tai ei pitäisi laittaa esille. Lopulta kuitenkin päädyttiin siihen ratkaisuun, että luiden mukaan ottaminen näyttelyyn on perusteltua. Ne eivät ole esillä vain koristeena, vaan tässä näyttelyssä ne kertovat kävijälle siitä, mitä luista voidaan tutkia ja päätellä. Suomen sodan sotilaan näyttely korostaakin mysteerilaatikon sisällön tutkimusprosessia. Luiden avulla voidaan havainnollistaa tutkimustuloksia paremmin kuin pelkkien kuvien avulla. Lokakuun 23. päivä avattavassa näyttelyssä tutkijat itse kertovat millaisia tutkimuksia he ovat tehneet mysteerilaatikon sisällölle ja miten he ovat osallistuneet näyttelyn rakentamiseen.

Teksti: Susanna Kuokkanen, arkeologian opiskelija, Oulun yliopisto
Kuva: Kopiotaulu, Helene Schjerfbeckin Wilhelm von Schwerinin kuolemasta (alkuperäinen taulu maalattu 1886). Maalannut arkkitehti Helge Railo vuonna 1939, öljyvärimaalaus.

Suomen sodan (1808–1809) nuori sotilas -pienoisnäyttely avautuu Pohjois-Pohjanmana museon infotilassa 23.10. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa.

X

Arkisto

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

elokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

lokakuu 2016

elokuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

heinäkuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

X

Tänään Luupissa

14.12.2019