31.1.2018 klo 16:22
Ei takapakkia vaan rohkeasti yhdessä eteenpäin
Viime viikkojen julkisessa kulttuurikeskustelussa on tuotu esiin myös taidemuseo ja onko sitä enää edes olemassa. Haluamme nyt kertoa oman oululaisen ja luuppilaisen näkemyksemme. Oulun taidemuseo on vuodesta 2013 ollut osa Museo- ja tiedekeskus Luuppia. Vuosina 2013–17 taidemuseossa on ollut noin 40 taidenäyttelyä, satoja yleisötapahtumia ja työpajoja, minkä lisäksi taidemuseo vastaa kaupungin omistamien taidekokoelmien ja julkisen taiteen hoidosta. Viime vuoden kävijämäärä oli 35 490.
Taidemuseon kävijäennätys, 71 821 kävijää, saavutettiin vuonna 2014, jolloin oli esillä luonnon-historiallinen Age of Dinosaur sekä neljä kuvataidenäyttelyä. Kuten nykyisinkin, taidemuseon näyttelytila oli tuolloin ainoa tällaisiin suuriin kansainvälisiin ja kotimaisiin museonäyttelyihin soveltuva tila Oulussa. Jotta kaupunkiin saataisiin jatkossakin vastaavia vetovoimaisia näyttelyitä, on Luupin tilaratkaisu välttämätön.
Oulun taidemuseo haluaa kehittää palvelujaan yhdessä yleisön ja alan toimijoiden kanssa. Taidekasvatustoiminta yhteistyössä yliopiston, Oulu-opiston ja Valveen lastenkulttuuriyksikön on vilkasta ja saa paljon positiivista palautetta, viimeksi valtakunnallisen Taidetestaajat -hankkeen myötä. Näyttely-yhteistyötä on tehty viimeisen parin vuoden aikana EMMA – Espoon modernin taiteen museon, Ateneumin taidemuseon, Keravan taidemuseo/ Taide-ja museokeskus Sinkan, Suomen biotaiteen seuran ja Oulun sarjakuvakeskuksen kanssa. Muiden pohjoisten taidemuseoiden ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa herätimme henkiin ja uudistimme aluenäyttelyt vuonna 2012. Seuraavan kerran Lumipalloefekti-näyttely osuu Ouluun vuonna 2020. Lisäksi tuotamme aluetaidemuseona kiertonäyttelyitä ja annamme neuvontapalveluja koko entisen Oulun läänin alueella. Useat taiteilijat ovat myös suunnitelleet päiväkodeissa kiertäviä pienoisnäyttelyitä.
Monista muista suurista kaupungeista, kuten Helsingistä, Tampereesta ja Turusta poiketen Oulussa on vain yksi taidemuseo, joten emme voi omistautua vain tietyntyyppisen kuvataiteen esittelylle, vaan tehtävänämme on esitellä visuaalista kulttuuria ja sen erilaisia ilmiöitä laajalti. Luuppi-vuosina onkin nähty nykytaidetta, kultakauden taidetta, biotaidetta, sarjakuvaa, ympäristötaidetta, muotoilua, tekstiilitaidetta, installaatioita, valokuvaa ja graffitia. Taiteen uudet muodot liittyvät yhä useammin myös teknologiaan, jonka ihmisläheisessä soveltamisessa Luupin moniammatillisella tiimillä on hyvät edellytykset.
Toisaalta Luuppi mahdollistaa myös taiteen esittämisen uusissa, erilaisissa ympäristöissä: ITE-taidetta on jo nähty Ainolassa, voisimmeko tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä taiteilijoiden kanssa vaikkapa Tietomaassa?
Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi esittelemme kokoelmien teoksia erityyppisissä näyttelyissä. Joulukuussa avattu Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa ei ole ”kännykkänäyttely”, vaan kotikaupungin lähihistoriasta kertova kokonaisuus, jossa yhdistyy uudella tavalla kulttuurihistoria, toiminnallisuus ja taide: kokonaisuudessa on mukana yli 30 taideteosta kokoelmista. Faktaa ja fiktiota yhdistävän näyttelyn lähtökohtana oli luovuus ja konsepti on syntynyt taiteen ammattilaisten sekä Luupin projektitiimin yhteistyönä. Kirjailija Antti Leikaksen teknologia-Oulun tarinaa ovat tilaan olleet kanssamme toteuttamassa teatterilavastaja Kalle Nurminen ja sarjakuvataiteilija Jussi Hukkanen. Taideteosten sekä aitojen esineiden vuoksi näyttely on esillä taidemuseon toisessa kerroksessa, joka kooltaan sekä olosuhteiltaan soveltuu Luupin tiloista parhaiten museokokoelmien esittelyyn.
Kuvataiteen ja taidehistorian osaaminen on toiminnan lähtökohta. Museaalinen taustatyö mahdollisti kuvaveistäjä Essi Renvallin elämää ja tuotantoa esitelleen näyttelyn ja siihen liittyneen julkaisun tuottamisen vuonna 2016, jonka teimme yhteistyössä Tampereen taidemuseon kanssa. Viime vuonna käynnistettiin myös laaja tutkimushanke, jonka kohteena ovat Oulun alueella 1800-luvulla tai 1900-luvun vaiheessa syntyneet tai vaikuttaneet, harmillisen usein suurelle yleisölle tuntemattomiksi jääneet naistaiteilijat. Tästä teemasta tullaan järjestämään näyttely lähitulevaisuudessa.
Näyttelytoiminnan sydän on luonnollisestikin taiteilijoiden luovassa työssä. Taidemuseon toiminnan vähättely kohdistuu samalla aina myös heidän työnsä laatuun ja kiinnostavuuteen ja tämän koemme loukkaavana.
Mitä yleisömme haluaa tulla katsomaan taidemuseoon?
Me taidemuseossa ja Luupissa emme tee näyttelyitä itsellemme, vaan haluamme palvella erilaisia yleisöjä ja tavoittelemme luonnollisesti asiakasmäärien kasvua. Kävijätilastojen ja yleisöpalautteen perusteella voidaan päätellä, että väki lähtee liikkeelle, kun esillä on kansallisesti merkittävää vanhempaa taidetta tai tunnettuja muotoilijoita. Kotimainen nykytaide ei harmillista kyllä synnytä suuria asiakasvirtoja. Toisaalta ohjelmistostamme ovat toistaiseksi puuttuneet jo ihan kustannussyistä suuret kansainväliset nimet, joiden avulla museoissa tahkotaan ennätyksiä ja synnytetään pöhinää. Taidemuseon vuotuisen näyttelybudjetin keskiarvo on ollut 2000-luvulla n. 80 000 € (kaikki näyttelyt yhteensä). Motivaatiota ja osaamista kansainvälisten näyttelyiden tekemiseen taidemuseossa kyllä olisi!
Viime viikkojen keskustelussa ei ole noussut esiin taloudellinen tiukkeneminen, mikä on vaikuttanut myös taidemuseon toimintaan vuodesta 2009 lähtien. Tämä koskee kaikkia Oulun kulttuurilaitoksia, eikä ole missään yhteydessä Luuppi-muutokseen. Vaikutus näkyy yleisölle suunnatussa toiminnassa, mutta erityisen raskaasti se tuntuu kokoelmatoiminnassa. Kokoelmia kartutetaan vuosittain erillisellä määrärahalla, joka on Oulussa ollut viime vuosina valtakunnallisesti erittäin vaatimaton. Vuodelle 2018 ei ole tietoa määrärahan suuruudesta. Näyttelyohjelmistosta voidaan, ja on aina oltukin, montaa eri mieltä, mutta hankintamäärärahatilanteesta tulisi kaikkien taiteen ystävien olla yksimielisesti huolissaan.
Luupin kaikkien kohteiden yhteenlaskettu kävijämäärä vuonna 2017 oli 149 419 kävijää, ja tälle vuodelle kävijätavoite on 165 000. Kuten Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet on todennut, oululaisilla museoilla pitäisi olla enemmän kävijöitä. Tästä olemme samaa mieltä! Samalla on kuitenkin huomattava, että vertailuissa esiin tulleet Turku ja Tampere ovat aivan eri mitassa matkailukaupunkeja kuin Oulu. Molemmissa käy sekä kotimaisia että ulkomaalaisia turisteja. Pääosa Suomen väestöstä ja kulttuurinharrastajista ja -ammattilaista asuu Tampereen eteläpuolella, joten ihmiset harrastavat lähimatkailua myös kaupunkien välillä. Luupin kauan odotetuilla rakennusinvestoinneilla ja sitä myöten sisältötyöhön vahvasti panostamisella tulee olemaan vaikutusta Oulun matkailuvetovoimaan.
Oulun taidemuseolla olemme ylpeitä ja iloisia vuoden 2018 näyttelyohjelmasta, joka esittelee graffitia, nykytaidetta (Anni Kinnunen, Anni Rapinoja) sekä oululaisten toivomaa vanhempaa taidetta (Moderni nainen Ateneumin taidemuseon kokoelmasta). Kävijöitä palvelevat pidennetyt aukioloajat ja kahvila on saatu takaisin Näytönpaikka-näyttelyn yhteyteen.
Käymällä Luupin käyntikohteissa osoitat parhaiten tukesi museotoiminnalle Oulussa!
Anna-Riikka Hirvonen, yleisötyönjohtaja
Jonna-Marleena Härö, johtaja
Elina Vieru, näyttelyamanuenssi
Kuva: Anni Kinnunen, 2017, Diasec