1.12.2016 klo 10:26
Metallipyörylä täynnä kertomuksia
Urheilua mitaleissa, kirjoissa ja kuvissa. Pienoisnäyttely Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa 8.1.2017 saakka.
Paavo Nurmen ja Lasse Virénin urheilusaavutukset me kaikki tiedämme – nuoremmatkin. Mutta tiedämmekö, kuka oli Juho Jaakonaho? Hän oli 1910–30-lukujen pyöräilyurheilun mestari Pohjois-Pohjanmaan etelälaidalta, Haapajärveltä.
Näitä ja monia muita voitokkaita urheilijoita yhdistää metalli eli oma hahmo ikuistettuna pyöreään, pronssiseen, hopeiseen ja/tai kultaiseen mitaliin.
Urheilun voittomitaleita he saivat roppakaupalla. Mutta niissä ei ollut omaa kuvaa, vaan tavallisimmin kilpailun nimi ja palkintosija.
Nurmen, Virénin ja Jaakonahon muistomitalit muistuttavat henkilöistä, heidän ajastaan, maasta ja maailmasta. Myös urheilun paikat ovat saaneet mitalinsa. Suomessa itseoikeutettuna tietenkin Helsingin olympiastadion. Urheiluseuroja muistetaan juhlamitaleilla – aivan kuin ihmisiäkin. Mitalista muistamme, että Oulun luistinseura OLS täytti 100 vuotta vuonna1980. Tai että Oulun tervahiihdon 100-juhlavuosi oli vuonna 1989.
Urheiluaiheiset mitalit ovat yksi osa-alue mitalitaiteen monien alueiden joukossa. Henkilömitaleja on muun muassa kulttuurin, liike-elämän, politiikan ja historian merkkihenkilöistä. Kulttuuri- ja liike-elämän instituutioista on mitaleita ja niin edelleen.
Voittajasankarit ja merkittävät paikat metallissa. Kuulostaako tutulta? Näinhän oli jo antiikin ajan rahoissa. Hallitsijat, sankarit ja pyhät paikat ikuistettiin kuvin ja symbolein pyöreän metallirahan molemmin puolin.
Metallirahojen taide onkin mitalitaiteen juuri. Molempien tekijät ovat aikansa parhaita taiteilijoita. Erona kuitenkin on, ettei mitaleita käytetä maksuvälineitä. Ne ovat enemmän muistoesineitä ja kuvanveistoa.
Mitaleissakin on useimmiten kaksi puolta: asiapuoli ja runopuoli. Asiapuolella kerrotaan, mistä mitalissa on kysymys. Runopuoli on omistettu symboliikalle ja taiteilijan vapaudelle.
Jos mitalissa on vaan asiapuoli, sitä sanotaan plaketiksi.
Sittemmin mitalit eivät ole olleet pelkästään pyöreitä. On nelikulmaisia, suunnikkaita tai aivan vapaamuotoisia mitaleita. On myös moniosaisia mitaleita ja pöytämitalista pienoisveistokseksi kohoavia mitaleita.
Rahoilla on kerääjänsä ja niin on mitaleillakin. Mitalien keräys on kiehtovaa taidekokoelman koostamista. Jokainen teos kertoo monipuolista historiaansa. Ja mitaleita ei tarvitse vain katsoa, ne voi ottaa käteensä, saada esiin eri näkökulmia, tuntea metallin lämpenevän.
Sitä paitsi mitali kestää aikaa – niin kuin metallirahatkin. Arkeologit löytävät kaivauksissaan vanhoja metallirahoja ja niistä päätellään paikan elettyä elämää ja yhteyksiä muuhun maailmaan. Samaa voi päätellä mitaleistakin. Metalli kun ei pala tulessakaan.
Riitta Mäkelä
Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys ry:n johtokunnan jäsen