Oulu
Arkisto
Luuppi / Blogi
1.12.2016 klo 10:26 Luupin viestintä

Metallipyörylä täynnä kertomuksia

Urheilua mitaleissa, kirjoissa ja kuvissa. Pienoisnäyttely Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa 8.1.2017 saakka.

Paavo Nurmen ja Lasse Virénin urheilusaavutukset me kaikki tiedämme –  nuoremmatkin. Mutta tiedämmekö, kuka oli Juho Jaakonaho? Hän oli 1910–30-lukujen pyöräilyurheilun mestari Pohjois-Pohjanmaan etelälaidalta, Haapajärveltä.

Haapajärvinen 1910–30-lukujen pyöräilyurheilun mestari Juho Jaakonaho ikuistettuna metalliin.

Juho Jaakonaho ikuistettuna metalliin.

Näitä ja monia muita voitokkaita urheilijoita yhdistää metalli eli oma hahmo ikuistettuna pyöreään, pronssiseen, hopeiseen ja/tai kultaiseen mitaliin.

Urheilun voittomitaleita he saivat roppakaupalla. Mutta niissä ei ollut omaa kuvaa, vaan tavallisimmin kilpailun nimi ja palkintosija.

Nurmen, Virénin ja Jaakonahon muistomitalit muistuttavat henkilöistä, heidän ajastaan, maasta ja maailmasta. Myös urheilun paikat ovat saaneet mitalinsa. Suomessa itseoikeutettuna tietenkin Helsingin olympiastadion. Urheiluseuroja muistetaan juhlamitaleilla – aivan kuin ihmisiäkin. Mitalista muistamme, että Oulun luistinseura OLS täytti 100 vuotta vuonna1980. Tai että Oulun tervahiihdon 100-juhlavuosi oli vuonna 1989.

Urheiluaiheiset mitalit ovat yksi osa-alue mitalitaiteen monien alueiden joukossa. Henkilömitaleja on muun muassa kulttuurin, liike-elämän, politiikan ja historian merkkihenkilöistä. Kulttuuri- ja liike-elämän instituutioista on mitaleita ja niin edelleen.

Voittajasankarit ja merkittävät paikat metallissa. Kuulostaako tutulta? Näinhän oli jo antiikin ajan rahoissa. Hallitsijat, sankarit ja pyhät paikat ikuistettiin kuvin ja symbolein pyöreän metallirahan molemmin puolin.

Metallirahojen taide onkin mitalitaiteen juuri. Molempien tekijät ovat aikansa parhaita taiteilijoita. Erona kuitenkin on, ettei mitaleita käytetä maksuvälineitä. Ne ovat enemmän muistoesineitä ja kuvanveistoa.

Mitaleissakin on useimmiten kaksi puolta: asiapuoli ja runopuoli. Asiapuolella kerrotaan, mistä mitalissa on kysymys. Runopuoli on omistettu symboliikalle ja taiteilijan vapaudelle.

Jos mitalissa on vaan asiapuoli, sitä sanotaan plaketiksi.

Sittemmin mitalit eivät ole olleet pelkästään pyöreitä. On nelikulmaisia, suunnikkaita tai aivan vapaamuotoisia mitaleita. On myös moniosaisia mitaleita ja pöytämitalista pienoisveistokseksi kohoavia mitaleita.

Rahoilla on kerääjänsä ja niin on mitaleillakin. Mitalien keräys on kiehtovaa taidekokoelman koostamista. Jokainen teos kertoo monipuolista historiaansa. Ja mitaleita ei tarvitse vain katsoa, ne voi ottaa käteensä, saada esiin eri näkökulmia, tuntea metallin lämpenevän.

Sitä paitsi mitali kestää aikaa – niin kuin metallirahatkin. Arkeologit löytävät kaivauksissaan vanhoja metallirahoja ja niistä päätellään paikan elettyä elämää ja yhteyksiä muuhun maailmaan. Samaa voi päätellä mitaleistakin. Metalli kun ei pala tulessakaan.

Riitta Mäkelä
Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys ry:n johtokunnan jäsen

yleiskuva_blogi

X

Arkisto

syyskuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

elokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

lokakuu 2016

elokuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

heinäkuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

X

Tänään Luupissa

26.9.2018