11.8.2016 klo 10:04 Luupin viestintä

Essi Renvall – kuvanveiston kruunaamaton kuningatar

Lahjakas, sisukas ja omaperäinen – oululaissyntyinen kuvanveistäjä Essi Renvall (1911–1979) oli kaikkea sitä. Hän oli kuvanveistotaiteemme naispioneeri, joka pystyi ansaitsemaan elantonsa taiteellisella tuotannollaan.

Omalla esimerkillään hän todisti, että nainenkin saattoi pärjätä kuvanveistäjänä ja luoda muilla taiteenaloilla työskentelevien kanssasisartensa tavoin menestyksellisen uran ja elämäntyön. Essi Renvall oli edelläkävijä ja suunnannäyttäjä, jollaisia tarvitaan muutoksen alkuvoimaksi. Mittavia julkisia tilaustöitä ei enää tehtykään pelkästään hänen miespuolisten aikalaiskollegoidensa ateljeissa, vaan niitä valmistui hänenkin työhuoneellaan. Siitä ovat edelleen todisteina esimerkiksi jyhkeinä Kotkan kaupungintalon edessä seisovat ”hiljaiset miehet”, Kotkan pojat ja yli viisimetrinen Rauhanpatsas Helsingin Kaivopuistossa. Vuonna 1963 häneltä tilattiin synnyinkaupunkinsa Oulun Karjasillan kirkkoon Kristuksen toinen tuleminen -alttariveistos, joka herätti keskustelua poikkeamalla perinteisistä ristiinnaulitun esitystavoista.

Tämä seurapiirikaunotar ja tiedotusvälineiden kestosuosikki innosti ja kohahdutti taiteellaan, räväköillä mielipiteillään ja tempauksillaan. Elämän ohjeidensa ja sattumustensa lisäksi hänet muistetaan autoilevana naisena, jonka musta Volkswagen Kupla herätti tiellä kulkiessaan ansaittua kunnioitusta. Autossaan ratin takana naurava kuvanveistäjä on ikuistettu myös valokuvaan. Arkistoihin tallennettujen aikakauslehtijuttujen määrästä ja moninaisuudesta päätellen Essi Renvall olikin aikansa toimittaja- ja lukijakunnan suosiossa.

Essi Renvallin elämä oli kovaa työtä, mutta se oli myös epätavallista ja sadunhohtoista. Ateljeessaan viettämiensä raskaiden työpäivien lomassa hän ehti tehdä paljon muutakin. Hän matkusti kaukomaihin, osallistui valtiollisiin juhlatilaisuuksiin tai toimi tuomarina kauneuskilpailussa. Kaiken esilläolon ja julkisuuden takana kova tekemisen ydin, käsillä luomisen tarve säilyi voimakkaana. Se oli hänen sisäisen kaipuunsa ja intohimonsa kohde. Työ oli Essi Renvallin paras ystävä ja jossain määrin jopa rakastettu, joka määräajoin vei perheenäidin huomion ohella myös voimavarat.

Oulun taidemuseon laaja näyttely vie kuvataiteista ja historiasta kiinnostuneen kävijän aikamatkalle kuvanveistäjän arkeen, maailmanmatkaajan seikkailuihin ja ennen kaikkea omaperäiseen taiteeseen: värikylläisiin muotokuviin ja piirustuksiin, monumentaalisiin julkisiin veistoksiin ja mitalitaiteeseen. Näyttelyn nimi Muottiin taipumaton kuvastaa ja kunnioittaa Essi Renvallia juuri sellaisena kuin hän oli, vahvana, tinkimättömän visionäärisenä oman tiensä kulkijana.

Essi Renvallin 1930-luvulla käynnistynyt taiteellinen ura lähti rakettimaiseen nousuun ja kukoistukseensa hänen Helsingin Taiteilijain Salongissa pitämänsä yksityisnäyttelyn seurauksena vuonna 1942. Tuolloin WSOY:n sijaisjohtajana toiminut Yrjö A. Jäntti (1905–1985) ryhtyi tavoitteellisesti täydentämään yrityksen taidekokoelmaa. Vuosikymmenten kuluessa Essi Renvall teki WSOY:lle kolmekymmentä kirjailijamuotokuvaa, joiden tekemistä sota-ajan säännöstelytalous vaikeutti. Pakkaspäivinä ateljeessa saattoi olla lämpöä vain muutamia asteita, ja tarjetakseen mallit joutuivat vuorautumaan kaulahuiveihin, lakkeihin tai karvahattuihin. Essi Renvall pystyi kuitenkin nopeasti vangitsemaan malliensa ominaisimmat piirteet eri veistosmateriaaleihin. Istuntoihin kului kolmesta viiteen, enimmillään kuusi tuntia. Lahjakkuus, nopeus ja ahkeruus olivatkin hänen menestyksellisen taiteellisen uransa taustalla.

Uransa aikana Essi Renvall osoitti olevansa monitaituri niin tekijänä kuin verkostoitujanakin. Aikansa ”multitaskaajan” kädessä olevat taltta ja puunuija vaihtuivat tarvittaessa sujuvasti hiileen, lyijykynään ja pastelliliituihin. Hän oli kuin kotonaan työhuoneensa suojissa ja salonkien juhlahumussa. Egyptin matka vuosien 1950–51 vaihteessa toi hänen veistoksiinsa lisäväriä, -materiaaleja ja -elementtejä. Sen jälkeen hän patinoi muotokuvansa elävän näköisiksi punaten huulet ja värjäten iirikset. Pienten hopeanaulojen kannat markkeerasivat pupillien paikat silmissä ja toivat katseeseen syvyyttä. Kaula- ja korvakorut tai viehkeät rautalangasta taivutellut irtokiharat korostivat sopivasti mallinsa persoonallisuutta. Tarvitsemiaan rekvisiittamateriaaleja kuvanveistäjä hankki myös ulkomaan matkoiltaan.

Upeasti kuvitettuna kaksikielisenä niteenä (suomi, englanti) toteutettu Essi Renvall -näyttelyjulkaisu valottaa kuvanveistäjän elämän ja taiteen eri puolia tarjoten samalla näköalapaikan myös maamme 1930–1970-lukujen taide- ja kulttuuripiireihin. Kunniakkaan ”maamme virallisen muotokuvaajan” -tittelin työllään ansainnut Essi Renvall oli muutoinkin tuottoisa ja monipuolinen kuvataiteilija. Hänen mittavasta ja omaperäisestä tuotannostaan tiedetään kuitenkin yleensä vähänlaisesti, vaikka nimi muistetaan edelleen.

Kun Essi Renvallin teoksia tarkastelee näin vuosikymmenten päästä, ei voi kuin hämmästellä hänen psykologista tarkkanäköisyyttään, erilaisuuttaan ja modernia työotettaan. Hänen taiteellinen näkemyksensä ja käyttämänsä menetelmät ovat edelleen ajankohtaisia, vaikka aikoinaan häntä kritisoitiinkin monista ratkaisuistaan ja valinnoistaan. Hänen piirustuksensa eri asentoihin taipuneet tanssijahahmot tarjoavat historiallisen kiinnekohdan vaikkapa liikettä kuvaaville nykyvalokuville. Monet nykykuvanveistäjämme patinoivat pronssiveistoksiaan värikkäiksi tai hyödyntävät työskentelyssään lehtikultaa, joka oli Essi Renvallille erityisen läheinen ja mieluinen materiaali. Värillisestihän lehtikulta yhdistyy kuvanveistäjän lempisävyyn, voimaannuttavaan auringon keltaiseen, joka edelleen leiskuu muiden värien ohella hänen teoksissaan. Essi Renvallin teoksista välittyy värienergiaa, joka oivallisesti kuvastaa kuvanveistäjän räiskyvää persoonaa. On tullut aika palauttaa Essi Renvall, tämä kuvanveistotaiteemme sisukas naispioneeri takaisin parrasvaloihin ja maamme taiteilijoiden kärkikaartiin, minne hän ansioituneena ja omaperäisenä tekijänä ehdottomasti kuuluu.

Teksti: amanuenssi Tarja Kekäläinen

Muita aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia

Maan hiljaisen upeat työt: Essi Renvall Oulun taidemuseossa (Elämän krestomatia, Sanna Aro)

Essi Renvall Oulun taidemuseossa (Nanna)

Essi Renvall – kauneuden tulkki (Esko Karppanen, Simeon ja Hanna – Ortodoksinen verkkolehti)