23.3.2016 klo 12:34
Kun museo tuli Ouluun
1800-luvun loppupuoli oli Suomessa, kuten muuallakin Pohjoismaissa, museoiden perustamisen aikaa. Elettiin kansallistunteen nousukautta. Haluttiin tietää, mitä olemme ja miten on ennen eletty.
Helsingin yliopistolla oli jo Turun Akatemian ajoilta oma museonsa. Suomen Muinaismuistoyhdistys oli perustettu 1870. Ylioppilaat keräsivät esineitä kautta maan ja niistä muodostettiin Ylioppilaskuntien kansatieteellinen museo 1876 (yhdistettiin 1893 valtion museoon, nykyiseen Kansallismuseoon). Oulussakin kerättiin varoja Iltahuveilla ja lahjoitettiin esineistöä ylioppilaille. Oululaisten ehdottamana Ylioppilaskuntien museoon nimettiin 1882 Snellman-huone.
Oulun lehdet kirjoittivat museoaatteen puolesta ja innostivat perustamaan paikallisia museoita. Lehdissä esiteltiin koti- ja ulkomaisia taide- ja kansatieteellisiä museoita. Tietenkin myös Raahen museota, Suomen ensimmäistä paikallismuseota, jonka piirilääkäri C. R. Ehrström oli perustanut jo 1862.
Oulun läänin talousseura ryhtyi ensimmäisenä sanoista tekoihin. Lehti-ilmoituksella 1884 kuulutettiin maatalouden kalustojen ja mallien keräyksestä. Esineitä vastaanotti lääninkirjuri A.J. Rydman. Talousseuran museo avattiin Kajaaninkatu 9:ssä 1885.
Kaiku-lehti julkaisi 19.6.1892 Uusi Suometar-lehden laajan artikkelin otsikolla Historiallis-kansatieteellisiä museoita Pohjanmaalle. Runsaan vuoden päästä eli Kaiku ja Louhi-lehdissä olikin ilmoitus: ”Niitä arvoisia kansalaisia, jotka harrastavat paikallisen Historiallisen museon toimeenpanemista tänne Ouluun, kehotetaan Tiistaina, tämän kuun 17. p:nä klo 6 j.pp. kokoontumaan täkäl. suom. lyseon juhlasaliin tästä asiasta keskustelemaan. Pyynnöstä Sakari A. Westerlund.”
Louhi-lehdessä oli ilmoituksen lisäksi laaja kirjoitus museon ja sen yhteyteen liitettävän kirjaston puolesta. Kirjoittaja saattoi olla samainen Oulun lyseon lehtori (myöhemmin rehtori) Sakari A. Westerlund, sillä Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistyksen historiikin 1896–1976 kirjoittaja Maija-Liisa Bäckströmin mukaan: ”Perustettiinpa Oulussa VPK, hiihtoseura tai joku isänmaallinen yhdistys, mukana oli S.A. Westerlund.”
Oulun läänin Historiallisen ja Kansatieteellisen Museon Yhdistyksen perustaminen kaikkien sääntövalmistelujen ja lausuntokierrosten jälkeen toteutui virallisesti 16.1.1896. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin rovasti W. Wallin, varapuheenjohtajaksi S.A. Westerlund sekä rahaston- ja kokoelmienhoitajaksi apteekkari R. E. Westerlund. Johtokunta päätti perustaa museolle myös asiamiesverkoston Oulun lääniin.
Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja olivat jo aikaisemmin alkaneet ottaa vastaan lahjoituksia sekä myyntitarjouksia museoon tulevista esineistä. Tammikuussa 1896 tehtävä siirtyi R.E. Westerlundille. Ilmoitus Älköön vanhanaikaisia kaluja hävitettäkö ennen kuin ne museolle tarjotaan oli luettavissa lähes päivittäin oululaisissa lehdissä.
Museo avattiin yleisölle 1.11.1896 Oulun kaupungintalon (nykyisin Valve) alakerrassa. Kokoelmien hoitaja ja vastaanottaja oli pastori P.G. Korpi. R.E. Westerlund oli muuttanut Helsinkiin ja siirtynyt musiikkialalle. Oulun valtuusto myönsi museolle 600 mk Anniskelu-yhtiön voittovaroista.
Museon kokoelmiin kuului marras-joulukuussa 1896 P.G. Korven laatimien luetteloiden mukaan jo yli 400 esinettä, puu-, rauta- ja kivityökaluista taiteeseen, tekstiileistä hopeaan, vanhoja kirjoja ja rahoja jne. Lahjoittajien joukossa oli myös museoyhdistyksen henkilöitä, kuten R.E. Westerlund, W. Wallin. Lahjottajat olivat kotoisin Pohjois-Suomesta Rovaniemeä, Kemiä ja Kuusamoa myöten. Museoluettelon no 1 on R.E. Westerlundin lahjoittama Iin Illinsaaresta löydetty tinainen ehtoolliskalkki 1300-luvulta.
Teksti: Riitta Mäkelä, Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys ry:n jäsen
Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon kuva-arkisto