Oulu
Arkisto
Luuppi / Blogi
17.11.2015 klo 10:33 Luupin viestintä

Kaamoksesta kaaokseen

Minusta jouluaika alkaa ensimmäisen adventin aatosta. Tänä vuonna tuo merkittävä lauantai osuu marraskuun puolelle, 28.11. Itse joulukuu adventtikalentereineen alkaa vasta seuraavana tiistaina.

Olen luvannut valita taidemuseon kokoelmista joka kuukaudelle teoksen, luuppauksen, ja tekstittää sen. Joulukuu odottaa seuraavaksi tekstiään. Kaisun valintojen luuppaukset sijaitsevat portaikossa, näyttelykerrosten välisellä tasanteella.

Nyt marraskuussa tuossa paikassa pysähdyttää Janne Räisäsen tajunnanvirtapiirustus, mutta joulukuuksi valitsin teoksen, josta tulee mieleen joulutähti. Vielä en kerro siitä enempää kuin, että teos taitaa edistää joulutunnelmaa.

Tähtipoika, 2005Eräänlainen ristiriitainen joulumieli saattaa jollekin nousta jo nyt eräästä Kaisun valintojen monista teospareista.

Teosparin paikaksi valitsin Salkun, sinänsä intiimin tilan, jonka ilmapiiriin kerääntyi tällä kertaa kosolti rujoa kauneutta. Johtuneeko siitä, että tilaan on ripustettu ja pysytetty teoksia, jotka viestivät surua, haikeutta ja alakuloa kaikesta siitä, mikä on kadonnut tai katoamassa, samalla uhkaa jostakin sellaisesta, mikä on toteutumassa tai jo toteutunut.

Salkun peräseinän teosparista, josta on kyse, suuremmasta uhkuu ainakin nyt keskellä kaamosta kaaosaikakauden enteitä. Mitä ihmettä hommaa suuren väripuupiirroksen ihmishahmo, jonka kädenliike näkyy vastapäisen salin peräseinälle asti? Vastaus kuuluu, että Antti Holman taivaita tavoitteleva tähtipoika siinä sutii uhmakkaana eurotähtikuviota punaisenkarvaana vaanivalle taivaalle.

Teoksen taivaanrannan maalari on tässä näyttelyssä joutunut kahmaisemaan lisäkierroksia ryhtyessään suojelemaan pientä pariaan, Sanna Koiviston alkuperäistä Kalevan tähtipoikaa, sitä käteen mahtuvaa pronssiveistosta, jota Kaleva jakoi 1990-luvun alkupuolelta toistakymmentä vuotta Oulun elokuvafestivaalin palkintoina. Suuren puupiirroksen kaveri, tämä pieni Mänkki, jonka saajan lapsiraati valitsi, oli Oulun Oscar- tai Jussi-patsas. Se kantaa mukanaan symboliarvoa, koska se yhdistää paikallisen ja kansainvälisen tähtipoikakulttuurin.

Yhteinen eurooppalainen perintö näkyi tilaisuuksissa, joita oli patsaanjakovuosina joka elokuvafestivaalissa tapana järjestää Kalevan lehtitalossa ja tuoda sinne myös tiernapojat laulamaan. Yhteisen kokemuksen liikuttamina kansainväliset vieraat yleensä heltyivät muistelemaan omia vastaavanlaisia lapsuudenmuistojaan: kuka muisti yhdenlaiset Puolasta, kuka toisenlaiset Ruotsista, kuka puhui vanhasta ukrainalaisesta tavasta, jossa tultiin laulamaan ikkunan taakse.

Me oululaiset kerroimme, että vanhan oululaisen tiernapoikaperinteen todelliset sankarit ovat pikkupojat, sillä he pitivät vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen yllä uhanalaista perinnettä niinäkin vaaran vuosina, jolloin kaikkialla muualla Suomessa tähtipoikaperinne katkesi.

Onneksi omaperäinen joulunäytelmä tallennettiin ja elvytettiin oululaisesta suullisesta perinteestä ja koulujen joulujuhlista koko maan käyttöön, tosin tähden ja pukujen osalta muilla kulttuureilla laimennettuna.

Sanna Koiviston pieni ja ihastuneesti vastaanotettu pronssiveistos, joka alunperin ideoitiin Kalevassa ja tilattiin tältä iiläisveistäjältä, on myös alku Koiviston tavaramerkiksi muodostuneille tiernapoikapatsaille. Suurin niistä, kansalaiskeräyksellä hankittu Tiernapatsas, sijaitsee nyt Rotuaarilla juuri siinä paikassa, minne se kuuluukin. Tosin joku mielestäni ihan historiaton porukka, joka kutsuu nykyistä paikkaa väliaikaiseksi, puuhastelee patsaan siirtämistä ties minne, mihin sillä ei ole mitään yhteyttä.

Kuulun niihin, jotka paheksuvat siirtohanketta, sillä Oulun ensimmäinen joulukatu, Tiernaristi nimeltään, sijaitsi juuri siinä paikassa jossa tuon veistoksen nykypaikka on. Katsokaapa vaikka Uuno Laukan valokuvista ellette muuten usko, missä risteyksessä alkuperäinen Tiernaristi sijaitsi.

Kummia kuuluu toisellekin Oulussa sijaitsevalle Sannan patsaalle. Kauppakamarin Oululle sen 400-juhlavuonna lahjoittama Ajan kulku, jossa myös pieni tiernapoika vaeltaa, jäi keskikaupunkia piinanneiden työmaiden vuoksi tilapäisen linja-autopysäkin kätköön kaupungintalon selkäpuolella sijaitsevassa Maria Silfvan-puistossa. Ihan hissunkissun tuo pysäkki on vakinaistettu tuohon paikkaan Kaupungintalo-nimisenä. Eikö Torikadun mittaisella kadulla todellakaan ole mitään muuta noin kymmenen metrin pätkää sinänsä tärkeän bussipysäkin paikaksi kuin tuo, jolla sympaattinen monumentti täsmäpeittyy ja samalla altistuu ilkivallalle? Mielestäni nykyinen tilanne mitätöi tai ainakin latistaa Ajan kulku -veistoksen. Lahjoittaja eli kauppakamari ei näy puuttuneen asiaan. Johtuuko tämä siitä, etteivät kauppakamarilaiset ole huomanneet mitään, koska eivät käytä julkisia kulkuneuvoja?

Mitä kaikkea Oulu voisikaan tehdä, haikailen Kaisun valintojen tähtipoikakaksikon äärellä. Näinä köyhinä aikoina olisi kai viisainta ehdottaa jotakin aineetonta mutta samalla ehdottoman ainutlaatuista ja pyytää vaivanpalkaksi ideoistaan korkeintaan kynttilänpätkää.

Viisasta olisi valita J-P Metsävainio Oulun superstariksi. Kansainvälisesti kuuluisa, universumin piilotetun kauneuden kuvaajaksi luonnehdittu astro-kuvaaja sopisi kirjaimellisesti Oulun joulujen säkenöivän supertähtipojan henkilöitymäksi, jonka teoksia kelpaisi esitellä kauempanakin kuin ystävyyskaupungeissa.

Entä Oulun Tiernapoikien ehdottaminen muiden harvinaisuuksien joukkoon UNESCO:n aineettoman kulttuurin perintökohteiden listalle? Ei kannata kainostella vaan tarjota maailmanperintökohteiksi jo hyväksyttyjen japanilaisten teattereiden, Peking-oopperan ja flamencon seuraan.

Eivät tällaiset teot kulttuurikaaosta synnyttäisi vaan antasivat valoa keskelle kaamoksen pimeyttä.

Teksti: Kaisu Mikkola
Teos ylhäällä: Antti Holma, Tähtipoika 2005, kuvannut Mika Friman

 

Aiheet: ,

X

Arkisto

lokakuu 2023

syyskuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

elokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

lokakuu 2016

elokuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

heinäkuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

X

Tänään Luupissa

19.3.2024