9.12.2014 klo 11:43
Hanna Vihriälän Maija-koira on ilon käppyrä
Taiteilija Hanna Vihriälän päättää Luupin blogin kirjoitussarjan, jossa taidemuseolla Häntä pystyyn! Terveisin kissat ja koirat -nykytaidenäyttelyn taiteilijat kertovat omasta suhteestaan lemmikkiinsä.
Mitä lemmikkejä sinulla on?
– Maija-koira, joka on puolitoistavuotias mäyräkoiran ja skotlanninterrierin sekoitus. Perheessämme hänen spesiaali rotuaan kutsutaan joko skotlannin luolakoiraksi tai sitten mörköpallojen roduksi.
Miten kuvailisit lemmikkiäsi?
– Maijaan on mahdotonta tarkentaa. Hän on sellainen musta karvakasa. Vähän epäkonkreettinen hahmo. Tosi lojaali omalle perheelle, lempeä mutta itseriittoinen. Pitää oman perheen lapsista, uimisesta ja käpyjen jahtaamisesta.
Mitä lemmikki sinulle merkitsee?
– Maija on ihana koiraystävämme! Hän tuo pysyvyyttä arkeen ja hyvää energiaa kotiin. Maija on aina työhuoneella mukana ja suhtautuu kunniotuksella taiteen tekemiseen, paitsi kuplamuovit ja pakkausmateriaalit ylipäätään saavat hänet varuilleen.
Mikä on merkittävin hetki, jonka olet jakanut lemmikkisi kanssa?
– Niitä on kaikenlaisia, mutta ihan jokapäiväisesti hän läikyttää iloa sydänmessäni kun tunnistaa jo kaukaa koulun pihasta Luulen tai Lainen! Sekunnissa Maija muuttuu valppaasta mustasta sellaiseksi ilon käppyräksi, jonka häntää vaan pyörittää onnen ympyrää.
Miten lemmikki on vaikuttanut taiteeseesi?
– Koirat ylipäätään ovat olleet useissa teoksissani mukana. Havainto josta teos syntyy löytyy läheltä ja jos se kuono on siinä, niin mistä muualta sitten.
Mitä annettavaa taiteella on eläimille?
– Viimeaikaiset työt, joissa on ollut mukana lakritsia tuntuvat ajavan ainakin työhuonekaverini lemmikkikoiran täysin sekopäiseksi. Pitää päivittäin todeta: ”Saa nuuskia muttei nuolla”.
Kuva Paula Ollikainen