Oulu
Arkisto
Luuppi / Blogi
8.10.2014 klo 14:03 Luupin viestintä

Häntä pystyyn! -näyttelyn kuraattorin tervehdys

Ajatus kissateemaisen näyttelyn järjestämisestä on ollut mielessäni jo vuosia. Kissat ovat aina pyörineet lähituntumassa.

elinaLapsena meillä oli komea beigeraitainen maatiaiskolli Neevertti, sitten tulivat Matias ja Verneri, jotka hipsivät omille teilleen jo nuorena. Lasten (tai oikeastaan minun) kamuksi otettiin pyhä birma Miiru, joka kuoli suureksi suruksemme  6-vuotiaana aivokasvaimeen. Viimeiset 9 vuotta kodissamme ovat karvastaneet abessinialainen Papu ja venäjänsininen Helmi. On minulla rakkaita koiriakin ollut; pullukka Lulu, joka oli rodultaan welsh corgi pembroke ja myöhemmin Rondo-mopsi.

Leikkimielinen vastakkainasettelu kissaihmisten ja koiraihmisten välillä on kaikille tuttua. Ajatellaan, että kyseisten eläinten ominaisuudet tai reagointitavat vetoavat tietyntyyppisiin ihmisiin. Vaikkapa, että koiraihmiset ovat enemmän sosiaalisia ja toiminnallisia, kun taas kissaihmiset individualisteja ja mukavuudenhaluisia.  Tällaisiin yleistyksiin on parasta suhtautua rennosti – tosin Teksasin yliopiston tutkimuksen mukaan kissafanit ovat hieman sisäänpäinkääntyneempiä ja neuroottisempia…

Kun uuden teemanäyttelyn suunnittelu tuli ajankohtaiseksi, en halunnutkaan pitäytyä alkuperäisessä ideassa, sillä ihmisen maailmassa ei ole kissaa ilman koiraa. Erityisesti olen iloinnut siitä, että näyttelyn aihepiiriin sopivia teoksia on löytynyt niin monen hyvän kuvataiteilijan tuotannosta. Monet taiteilijoista ovat tuttuja eri yhteyksistä, mutta osa, kuten viime vuonna Kuvataideakatemiasta valmistunut Emma Ainala, Oulussa arkkitehtuuria opiskellut Liisa Kanerva, tekstiilitaiteilija Anna-Mari Vierikko ja materiaalipohjaisen taiteen parissa työskentelevä Leena Illukka, ovat olleet kiinnostavia uusia tekijöitä.

Kuvataiteen historiassa kissat ja koirat ovat esiintyneet jo tuhansia vuosia, vaikka 9000 vuotta vanhojen luolamaalausten metsästävät koirat ja faaraoiden ajan kissajumaluuksien veistokset eivät varsinaisesti olleet taideteoksia, vaan kultin välineitä. Aina 1800-luvun lopulle saakka, jolloin taide oli pääosin figuratiivista, koira oli ihmisen luonteva seuralainen muotokuvissa, kaupunkikuvissa, jahtikohtauksissa, riista-asetelmissa sekä historiallisissa, mytologisissa ja uskonnollisissa aiheissa. Kissojen kuvaaminen saavutti suosiota vasta myöhemmin; erityisesti 1800-luvulla taiteilijat valitsivat kissan ilmentämään naiseuden eri puolia. 1950- ja 60-lukujen populaarikulttuuri lanseerasi seksuaalisesti vapautuneen ja räväkän kissanaisen ja nykyisin japanilaistyyliset söpöilykisuhahmot kansoittavat pienten ja vähän varttuneempien tyttöjen tavarataivasta. Kaiken kaikkiaan 1900-luvun modernismi ja abstrakti ilmaisu lähes häivyttivät eläimet taiteesta, kunnes vuosisadan lopun postmodernismi ja uusfiguratiivisuus palauttivat niiden käyttökelpoisuuden.

Häntä pystyyn! -näyttelyn monipuolinen taiteilijajoukko osoittaa, että kissoilla ja koirilla on edelleen sanottavaa erilaisten merkitysten luojina. Tämän vuoden toukokuussa uusi kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitasen toivoi Helsingin Sanomien haastattelussa kissataulua työhuoneeseensa ja tämä herätti taideväessä närkästystä ikään kuin kissa- tai mikä tahansa eläinaihe olisi lähtökohtaisesti jotain pinnallista, sivistymätöntä tai alempiarvoista. Taidehistorioitsija, FT Annamari Vänskä kirjoittikin Taide-lehdessä 3/2014: ”Hermostuminen kissataiteesta osoittaa hermostujan tietämättömyyttä kissojen kulttuurihistoriasta ja kissan asemasta taidehistoriasta. Kissataulut eivät edusta kitsiä.”

Häntä pystyyn! -näyttelyn taiteilijoista monet ovat pitkänlinjan lemmikki-ihmisiä, joiden arjessa, taiteessa ja toisinaan julkisuuskuvassakin kissoilla ja koirilla on paikkansa. Monilla tekijöillä, kuten taidemaalareilla Katja Tukiaisella, Nanna Sudella, Samuli Heimosella, Marjatta Tapiolalla, Raimo Törhösellä Eeva-Leena Eklundilla ja Stiina Saaristolla tai valokuvaajista Maarit Hohterilla ja Wilma Hurskaisella tai kuvanveistäjistä Hanna Vihriälällä, Hannele Kylänpäällä, Sanna Koivistolla ja Johanna Havimäellä erilaiset eläinhahmot ovat keskeinen osa kuvastoa. Osassa teoksista painottuu ihmisen ja eläimen välinen kumppanuus ja läheisyys tai ylipäänsä se tosiasia, että eläimet liittyvät meidän ihmisten elinpiiriin ja askareisiin. Poikkeuksellisen tärkeässä roolissa eläin on Kati Åbergin videoteoksessa Äänikävely, jossa syntymäsokea nainen havainnoi ympäristöään opaskoiransa kanssa. Koskettavan henkilökohtainen on myös kuvanveistäjä Joakim Sederholmin teos Kajsa-koiran viimeisestä leposijasta.

Joissain teoksissa korostuu kissojen ja koirien luonnonmukaisuus, näköisyyden, materiaalisuuden, asentojen tai lajityypillisten tapojen kautta. Materiaalisuudesta puheen ollen vain yksi tekijä, tekstiilitaiteilija Marita Lappalainen on päätynyt eläinperäisen raaka-aineen, koirankarvalangan, käyttöön. Toisaalta eläinten inhimillistäminen eli ihmisille ominaisten asioiden liittäminen eläimiin on varsin suosittua – esimerkiksi Johanna Lecklinin videoteoksessa kissalla on parisuhde- ja identiteettikriisi, Liisa Kanervan piirustuksissa kotoillaan ja Anna-Mari Vierikon koiravalaisinten hahmot ovat pukeutuneet, samoin kuin Hannamari Matikaisen eläinmaatuskat. Koirat ja kissat ovatkin usein symboleja ihmiselle itselleen, joskus aivan konkreettisesti, kuten Jari Huhdan maalauksessa Taiteilijan omakuva koirana.

Kissat ja koirat elävät kulttuurin ja luonnon rajamailla: ihmisen maailmassa ja oman lajinsa sisällä. Ihmiselle ne näyttäytyvät sekä kiintymyksen kohteina että villeinä, joskus petomaisinakin olentoina. Ihmisen kumppaniksi pitkälle jalostettu koira on joidenkin tutkijoiden mielestä jopa menettänyt oikeutensa olla todellinen eläin – pitkää evoluutiota harmaa sudesta kehorajoitteiseksi seurakoiraksi käsittelee valokuvaaja Anni Kinnunen. Rodunjalostamisen problematiikka esiintyy myös Hanna Vihriälän ja Leena Illukan teoksissa. Ihmisen hallintavalta ja eläinten vapauden rajat tulevat moniulotteisesti ilmi myös Johanna Väisäsen videoteoksessa, jossa on rinnastettu vanhoja eläintarha-aiheisia kaitafilmejä, museoiden täytettyjä eläimiä ja vinttikoiralauma.

Paikka paikoin vakavista teemoistaan huolimatta Häntä pystyyn! -näyttelyssä on hauskoja oivalluksia, lämpimiä tunteita ja huumoria. Pystyhäntäistä kynsijengiä löytyy näyttelystä useammankin taiteilijan toteuttamana. Erityisesti kissoilla häntä pystyssä -signaali on melko varmasti kehittynyt kissan kesyyntymisen jälkeen ja perustuu asentoon, jolla kissapennut tervehtivät emoaan. Kissatutkija John Bradshaw mukaan kissan siirtyminen yksineläjästä sosiaaliseksi eläimeksi vaati kvanttihypyn viestintätaidoissa. Ele on niin vahva, että jopa paperinen kissahahmo seinällä vetää oikeaa kissaa puoleensa, mikäli kuvalla on häntä pystyssä ja päinvastoin pysäyttää lähestyjän, jos häntä viistää maata.

Näyttelyyn liittyy monipuolinen lapsille suunnattu toiminta- ja viriketila Satulassa sekä erilaisia teemaluentoja, työpajoja, esityksiä, näyttelyopastuksia ja Oulun ensimmäinen pop up -kissakahvila. Facebook-kampanjan kautta yli 200 ihmistä lähetti valokuvia omista koirista ja kissoistaan. Nämä karvaiset kamut ovat mukana näyttelyssä.  Myös osa taiteilijoista on kirjoittanut blogitekstejä lemmikeistään.

Lisäksi kuvataiteilija Artsi ja tatuointitaiteilija Saana Susanna ovat toteuttaneet jo aiemmin kesällä kaksi näyttelyyn liittyvää katutaidemaalausta Oulun keskustan Pokkitörmän alikulkuun.

Suurkiitos kaikille osaaville ja idearikkaille taiteilijoille, teosten lainaajille, näyttelyn suunnittelu- ja toteutustyöryhmälle sekä teille monille erityisesti koirarakkaille työtovereille, jotka otitte näyttelyidean innolla vastaan. Kirjailija Hannele Huovia mukaillen: ”monenlaiset koirat, ovat maailman parhaita – ja tämä väite pysyy! ’Uskollisin ystävä!’ (jos isännältä kysyy).”

Teksti: Elina Vieru, amanuenssi

X

Arkisto

lokakuu 2023

syyskuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

elokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

lokakuu 2016

elokuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

heinäkuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

X

Tänään Luupissa

19.3.2024