30.9.2014 klo 13:43
Tiedekeskusnäyttelyn suunnittelun prinsiipit
Monesti on kysytty, miten tiedekeskusnäyttely syntyy, miten se suunnitellaan tai mistä ideat syntyvät.
Tiedekeskuksen tarkoitus on luoda innovatiivisia kohteita, ympäristöjä, työkaluja ja ohjelmia, joilla vaalitaan asiakkaiden uteliaisuutta tiedettä ja tieteen ilmiöitä kohtaan. Kohteen kehittelyyn liittyy paljon oppimista, kokeilua, keskustelua, puuhastelua ja jopa leikkiä.
Puuhastelu ja kokeilu aiheen kanssa on olennainen osa kohteen prosessia, kehittelyä. Näyttelykohteen kustannuksista jopa 80 prosenttia menee testaamiseen ja suunnitteluun, loput toteutukseen. Näyttelykohteet ovat suunniteltu ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet asioiden ilmiöistä. Jos kohteen suunnittelija ei ole kiinnostunut aiheesta, on hyvän kohteen toteutuminen epätodennäköisempää. Usein samat ihmiset suunnittelevat ja rakentavat kohteen, toisaalta jossain määrin suunnittelu on aina yhteistyötä. Lukuisa joukko ihmisiä antaa kohteelle asiantuntijapanoksensa. On tärkeää saada mukaan eri alojen mielipiteitä: insinöörin, taiteilijan, opettajan, tiedemiehen..
Ensimmäinen vaihe on toimiva prototyyppi. Se auttaa kehittämään kohdetta paremmaksi. Usein lopullinen versio on paljonkin muuttunut matkalla, jollei poistunut kokonaan. Prototyyppi auttaa myös kehittämään käyttäjien kokemuksia ja arvioita, unohtamatta kohteen alkuperäistä ideaa. Aluksi koekäyttäjinä toimivat tiedekeskuksen muu henkilökunta.
Kohteen kehittelyssä on tärkeää muistaa myös esteettinen puoli, mikä on hauskaa, on myös kaunista ja kiehtovaa. Jokainen kohde on esteettinen, tieteellinen ja toiminnallinen. Kohde ei anna käyttäjälle vain yhtä vaihtoehtoa toimia, vaan useita ajatuksia herättäviä toimintoja.
Ihannetapauksessa kävijä näkee kohteen ”sisälle” ja tekee löytöjä siitä miten näyttelykohde toimii.
Kohteet ovat usein tehty niin yksinkertaisiksi ymmärtää, että samat ilmiöt voisivat jopa onnistua kotona tehtynä. Ja osaksi sekin on tiedekeskusten toiminnan periaate.
Näyttelykohteet ovat suunnitellut siten ,että ne muodostavat kokonaisuuden. Asiakkaat voivat seurata toisten suorittamista, jolloin muodostuu myös sosiaalista interaktiivisuutta, sekin toimintojemme perusperiaatteita.
Kohteen sisältöön on usein piilotettu aiheen käsitteen ydin, asia jonka löytämiseen liittyy koko tutkimisen riemu ja oivaltamisen ilo, oppimisen perusta. Laitteen sisällön täytyy myös tuottaa hyvää oloa. Ei ole tarkoitus ahdistaa pakko-oppimisella. Kohteen on oltava jollain tavoin miellyttävä, mukava. Toisaalta ei voida olettaa, että jokainen kävijä pitäisi jokaisesta kohteesta. Se ei voi olla suunnittelun lähtökohta. Kun kohde on esteettisesti ja toiminnallisesti tavallisen rento ja lähestyttävä, mahdollistaa se luontevan toiminnan, joka helpottaa idean löytymistä.
Lähes kaikki Tietomaan kohteet suunnitellaan ja rakennetaan itse. Tämä mahdollistaa, että koko suunnittelun ja tuotannon ketju on tietomaan henkilökunnan hallinnassa. Loppujen lopuksi tarkoitushan on suunnitella näyttelyitä, jotka miellyttävät niin asiakkaita kuin tekijöitä, kuunnella matkalla kommentteja ja olla aina valmiita muutoksiin.
Kirjoittaja Jukka Pitkänen, näyttelyvastaava