Oulu
Arkisto
Luuppi / Blogi
15.2.2016 klo 14:01 Luupin viestintä

Mitä Eurooppa opetti museoista

Yli-Iin, nykyisin Oulun kaupungin koilliskulman kaupunginosa, on monille suomalaisille ja jopa oululaisille kaukainen kuin korpikylä Siperian tundralla.

Niin se oli aikoinaan minullekin, pudasjärviselle, kun bongasin Kierikkikeskuksen työpaikkailmoituksen alkuvuonna 2000. Monikaan ei silloisessa kotikaupungissani Mikkelissä tiennyt Yli-Iistä yhtikäs mitään.

Nyt Kierikkikeskus, tämä Yli-Iin kunnan 10 miljoonaa euroa vaatinut voimainponnistus, täyttää syyskuussa 15 vuotta. Todennäköisesti näiden vuosien jälkeen useampikin ihminen tietää missä Yli-Ii on – tai tietää ainakin Kierikkikeskuksen.

kivikaudellaKierikki sai heti toimintansa alussa vuosina 2002–2003 lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja niin museotyöstään kuin arkkitehtuuristaan. Näistä ICOMin museopalkinto ja Europa Nostran Grand Prix-palkinto ovat tärkeimpiä. Kierikin vauhdikas alku viesti sitä, että Yli-Iin kunnan rohkea veto oman historiansa ja puuarkkitehtuurin edistämiseksi oli teko jonka merkitys nähtiin myös ”merta edempänä”. Tämä on antanut Kierikin henkilökunnalle uskoa siihen, että pohjoisen erämaista ponnistava kivikausikeskus voi menestyä ja sillä on annettavaa myös kansainvälisesti.

EXARC oikea onnenpotku

Kierikki liittyi vuonna 2007 kansainväliseen arkeologisten ulkoilmamuseoiden EXARC-järjestöön (http://exarc.net/) mikä näin jälkeenpäin arvioituna oli onnenpotku.

EXARCin puuhamies hollantilainen Roeland Paardekooper oli näihin aikoihin saanut kuningasidean isosta eurooppalaisesta EU-projektista, joka tiivistää järjestön museoiden yhteistyötä ja kehittää muun muassa kokeellista arkeologiaa, mikä on näiden museoiden yksi päätehtävä. Erinäisten vaiheiden jälkeen OpenArch-hanke sai rahoituksen vuonna 2010 ja käynnistyi keväällä 2011. Kierikki oli yksi vuosina 2011–15 toteutetun hankkeen 11. partnerista. Itse asiassa olimme hankkeen pienin yksikkö jota kuitenkin pidettiin tärkeänä, koska olimme ainoa, joka edusti pohjoisen havumetsävyöhykkeen määrällisesti ja ajallisesti suurta kivikautista asutusta ja ihmisen selviytymistä sen olosuhteissa.

Partnereita oli kahdeksasta eri Euroopan maasta joukon suurimpina iso yksityinen Archeon-keskus Hollannista ja Walesin kansallismuseon ulkoilmamuseo St.Fagans Cardiffista. Etelä-Eurooppa tuli ferrarikaupunki Modenan ja Katalonian Calafellin museoiden myötä tutuksi. Itselleni kaukaisin partneri oli Serbiassa Tonavan rannalla sijaitseva raunioiden täyttämä roomalaiskeskus Viminacium, jonka vierestä sopivasti löytynyt mammutin luurankokin oli esillä alkuperäisellä paikallaan. Ainoa ei-museo oli lounaisenglantilaisen Exeterin yliopiston arkeologian oppiaine.

Euroopan komission suoraan rahoittamaa hanketta hallinnoitiin Barcelonasta ja sen läheisestä Calafellista käsin (www.openarch.eu). Partnerit oli jaettu pareittain hoitamaan seitsemää työpakettia (work packagea, lyhennettynä WP), joista WP5:ttä, ”Dialogue with Science”, hallinnoi Kierikki yhdessä hankkeeseen hieman jälkikäteen mukaan houkutellun Exeterin yliopiston kanssa.

Tätä kirjoitettaessa viisivuotinen hanke on juuri päättynyt ja voin näin sen hallinnoinnista yhdessä Luupin toimistonhoitaja Saila Tönkyrän kanssa vastanneena sanoa, että työläs oli mutta kyllä kannatti! OpenArch on toimintatavaltaan erilainen verrattuna suomalaisiin EU-hankkeisiin, missä jämäkästi seurataan hakuvaiheessa tehtyä projektisuunnitelmaa. OpenArchilla oli tarkka budjettiseuranta ja oma talousintra Oulun kaupungin hallinnon lisäksi mutta sen käytännön työ kehittyi jatkuvan eurooppalaisen vuorovaikutuksen myötä eli yhteistyön myötä ideoitiin ja järjestettiin muun muassa henkilövaihtoa, työpajoja, kokeellisen arkeologian road-show’ta. Hanke sai komissiolta kiitosta juuri yhteistyön konkretisoimisesta henkilöstövaihdoilla, joissa myös Kierikki oli mukana. Kierikki sai tämän hankkeen myötä rahoitusta muun muassa Aurinkokivi-filmiin, kivikauden kylän rivitalojen vuoden 2012 rakentamiseen, raudansulatuskokeiluihin, poronruhon käsittelyä kuvaavaan filmisarjaan, kivikausimarkkinoiden työnäytöksiin ja kesäkuun 2014 isoon kansainväliseen konferenssiin. Exeterin tutkijat tekivät kahtena kesänä kivikauden kylään upean ruuhen ja pitivät seminaaripäivän markkinoiden yhteydessä.

OpenArchin ansiosta Eurooppa löysi Kierikkikeskuksen

leenaKäynnit konferenssien yhteydessä yhteistyömuseoissa retkineen sekä päivittäinen sähköpostilla tapahtunut yhteydenpito eurooppalaisiin kollegoihin tekivät arkipäivän työn täällä pohjoisessa Luuppi-organisaatiossa todella kansainväliseksi. Voidaan sanoa, että OpenArchin ansiosta Eurooppa löysi Yli-Iin.

Itselleni, jolla on takana 40 vuotta erilaista museotyötä, parasta ja innostavinta oli nähdä miten tärkeään työhön arkeologiset ulkoilmamuseot pystyvät yleisötyössä ja matkailupalvelujen tarjonnassa. Partnerimuseoiden kävijämäärä vaihtelevat Archeonin ja St.Fagansin yli 150 000 vuosittaisesta kävijästä kesäkohteina toimivien runsaaseen 15 000:een. Omilla paikkakunnillaan ne ovat tärkeimpiä matkailukeskuksia ja kouluopetuksen tarjoajia – kuten Kierikkikin yli 4000 vuosittaisella koululaisvieraallaan. Vierailuilla sain vahvan tunteen, että nämä kohteet ovat ennen kaikkea hyvin hoidettuja, aitouteen perustuvia matkailukohteita. Kaikilla oli kova työ markkinoinnin ja taloudellisten haasteiden edessä, mikä tuntui tutulta mutta keskusten merkitys oli sijaintipaikkakunnilla tunnustettu.

Pienillä panostuksilla paljon aikaan museoissa

Museoiden matkailullista ja muuta merkitystä aliarvioidaan Suomessa, mikä näkyy muun muassa rajuina leikkauksina valtion omistamassa museoissa (ks. http://blogi.nba.fi/2016/maararahaleikkaukset-murentavat-kulttuuriperintoa ). Myös museoiden merkitystä paikkakuntiensa tärkeimpinä matkailukeskuksina on usein vähätelty eikä niitä osata rinnastaa kaupallisiin matkailukeskuksiin. Pienilläkin panostuksilla saadaan paljon aikaan. Nykyinen museoiden toiminnan karsiminen on mielestäni väärä tapa hyödyntää niitä matkailueurojen tuojina. Ketään ei houkuta surkea, näivetetty kohde, joka ei voi uusiutua eikä viedä eteenpäin rohkeita ja luovia avauksia, joista olen monenkin huippupuhujan kuullut intoilevan. Museoiden merkitys on matkailutulojen, maineen ja opetuksen kannalta niin suuri, että niille tulisi taata yritystukiin verrattava apu joka tuo itsensä takaisia erilaisina matkailutuloina.

Museoiden matkailullinen merkitys Suomessa ilmenee Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levän blogista, jossa mainitaan muun muassa, että ”Jokainen museokävijä tuottaa pelkästään ulkomaisten vierailijoiden ansiosta valtiolle yli 70 euron verotulot ja paikkakunnankin verokassaan 20 euroa. Eri tutkimusten mukaan arviot museon merkityksestä rahavirtojen liikkeelle panijana ovat yhteneviä: Paikkakunnalle tai maahan tulleista koti- ja ulkomaisista matkailijoista 30 %:lle museo on ensisijaisten matkustussyiden joukossa…. investointina museo on poikkeuksellisen edullinen…Kaikki kansalliset ja kansainväliset tutkimukset ovat yhteneviä myös sen suhteen, että matkailu (ja erityisesti kulttuurimatkailu) on vahvasti kasvava toimiala. Se lienee Suomessakin ainut toimiala, johon ladataan selkeitä kasvuodotuksia ja jolla odotuksia on pystytty lunastamaan.” (http://museoliitto.blogspot.fi/2016/02/mika-tassa-oikein-mattaa.html)

Minun oli mentävä kauas, että itse näin tämän Kimmo Levän mielipiteen toimivan käytännössä ja samalla minulle selvisi, millainen mahdollisuus Kierikki on – mihin kaikkeen sen toiminnallisuus, elävöittäminen ja tutkimustoiminta voikaan johtaa. Suomessa on satoja upeita, kansainvälisesti kiinnostavia museoita, joiden merkitystä aliarvioidaan ja koetaan vain menoeriksi. Resurssien pienelläkin lisäämisellä, ylpeydellä ja kannustuksella, ne saadaan toimiviksi, henkilökunnan ja asiakkaiden visioimiksi aarreaitoiksi, jotka tuovat mainetta omistajalleen ja niihin sijoitetut eurot takaisin eri muodoissaan.

Kirjoittaja: intendentti Leena Lehtinen

X

Arkisto

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

elokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

lokakuu 2016

elokuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

heinäkuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

X

Tänään Luupissa

20.5.2018