Oulu
Arkisto
Luuppi / Blogi
21.7.2014 klo 9:20 Luupin viestintä

Menneisyyden vangit

kierikki2Kuulen paarmojen lempeän surinan sekoittuvan kaivauslastan säännölliseen rahinaan hiekkaa vasten. Hymyilen hieman, kun kuulen lastan kilahtavan jotakin suurempaa vasten. Nostan sileän, litteän kiven maasta. Sitä tutkiessani tunnen jännityksen leviävän sisälläni. Kivi kädelläni kävelen erehdyttävästi nykyajan Indiana Jonesia muistuttavaa miestä kohti. Hänen asiantunteva katseensakin kertoo hänen olevan Kierikinkankaan yleisökaivausten johtaja, Sami Viljanmaa.

”Hmm, hieno se on. Näyttää olevan kaksi hiottua sivua.” Tuijotan kiveä hyppysissään pyörittelevää arkeologia malttamattomana. Kerro jo, mikä se on?

Tämä on kolmas kesäni Kierikin yleisökaivauksilla. Kaksi vuotta sitten äitini bongasi sanomalehdestä jutun Kierikin arkeologisista kaivauksista, jotka olivat yleisölle avoimena jo kuudetta vuotta. Ensimmäisen kesäisen siellä vietetyn päivän jälkeen huomasin, että menneisyys vei minut mukanaan. Kaivauksilla hujahti kokonainen viikko, jonka päätyttyä olin varma, että tulisin viettämään tulevaisuuteni arkeologian parissa.

Seuraavana kesänä, vuoden piinaavan odotuksen jälkeen, palasin Kierikkiin heti yleisökaivausten ensimmäisenä päivänä ja koin lämpimän vastaanoton. Kuukauden mittaisen yleisökaivauksen aikana saimme kuopalle monia innokkaita yleisökaivajia, joista osa oli ollut kaivauksilla jo useampana kesänä. Kuukauden hienoimpiin löytöihin lukeutui muun muassa meripihkariipuksen katkelma, piikivinen nuolenkärki ja kolme liuske-esineen katkelmaa, joista saatiin koottua suurempi kappale.

Kuopasta voi löytyä vielä melkein mitä vain. Tähän mennessä kaivausalueelta, eli kivikautiselta talonpaikalta, on löytynyt muun muassa palaneen luun kappaleita, kvartsi-iskoksia ja aivan erityisen hienoja saviastioiden paloja. Joka päivä löytöjä tulee useita, joten aika ei pääse käymään pitkäksi.
Kaivausten lisäksi olen saanut hyviä monia hyviä muistoja Kivikauden kylässä. Iijoen rannalla sijaitseva kylä kivikautisine taloineen ja asianmukaisesti pukeutuneine oppaineen todella irrottaa arjesta ja vie kuin toiseen maailmaan. Erityisen hauskaa kylässä on se, että siellä saa katselemisen lisäksi koskea ja myös itse kokeilla taitojaan esimerkiksi ruuhella melomisessa, kivenhionnassa ja jousiammunnassa.
kierikki1
Löytämäni kivi oli liuske-esineen katkelma. Se pääsi oitis Kierikkikeskuksessa näytteillä olevien tämän kesän kaivauslöytöjen viiden parhaimmistoon. Parhainta löytämisessä kuitenkin on se, että tiedän olevani ensimmäinen ihminen noin viiteen tuhanteen vuoteen, joka koskee tähän esineeseen. Esineeseen, jossa selvästi näkyy menneisyyden ihmisen kädenjälki.

Teksti: Jenna Järvikivi ja Elisa Valtanen

X

Arkisto

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

elokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

lokakuu 2016

elokuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

heinäkuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

X

Tänään Luupissa

20.4.2018