Oulu
Arkisto
Luuppi / Blogi
5.6.2014 klo 15:15 Luupin viestintä

Merikaupungin maakrapu

ville_ahmalaOlen asunut Oulussa koko ikäni: merikaupungissa ja veden äärellä. Tästä huolimatta tai juuri siksi ajattelen asiaa hyvin harvoin. Meri on niin tuttu naapuri, että siihen tulee kiinnitettyä vähän huomiota.

Monien kertoman mukaan meren horisontti on asia, jota ensimmäiseksi kaipaa sisämaahan muutettuaan, enkä ihmettele. Mitä muuta meren taakse laskeva aurinko symboloi, kuin vapautta, tilaa ja uutta alkua ja mahdollisuuksia jossain muualla?

Saanko romantisoida hetken? Ouluahan kehutaan kansainvälisesti kunnostautuneeksi ja kekseliääksi kaupungiksi: voisikohan tähän vaikuttaa juurikin merihorisontin inspiroiva ja lupauksia herättävä vaikutelma? Ajatteleeko rannikon ihminen eri tavalla? Mahdollisesti, mutta joka tapauksessa Perämeri on kiinteä (vaikkakin vellova) osa Oulua ja sen historiallista psyykettä. Ennen vietiin tervaa, nykyään teknologiaa ja innovaatioita. Meri tekee ihmisen monesti rohkeaksi, levottomaksi ja yritteliääksi. Onko se Oulun salaisuus?

Myönnän rehellisesti olevani itse maakrapu. Kokemukseni meristä ovat kovin vähäiset, perinteistä ruotsinlaivaa lukuun ottamatta. Olen joskus käynyt mato-ongella, mutta kalastajatutut ovat hyvin harvassa. En koe kuitenkaan syyllisyyttä, koska aikamme on erilainen, erilaisina kiintopisteineen. Olen ollut tyytyväinen elämääni, eikä minulla ole ollut tarvetta karata ”merille”. Ei ainakaan vielä.

Aihealue kuitenkin kiinnostaa minua selittämättömällä tavalla. Luin vastikään erään runokokoelman, ja erityisesti sen meriaiheiset tekstit jäivät mieleeni vahvasti. Merenkäynnin kaksijakoinen luonne: vapaus ja yksinäisyys, suuri maailma ja eristäytyneisyys, puhuttelevat mieltäni, jota vastakkainasettelut monesti kiinnostavat. Meri on ihmiselle ankara, rankaisten pienistäkin virheistä, mutta se on samalla mahdollistanut lukemattomille toimeentulon, menestyksen ja hyvinvoinnin. Merenkävijöiden lukuisat taikauskoiset tavat ovat yrityksiä hallita hallitsematonta ja arvaamatonta ympäristöä. ”Hyvä renki, mutta huono isäntä” -sanonta pätee tässäkin tapauksessa.

Olenkin iloinen Tietomaan merinäyttelystä, koska se vastaa aihealueen peruskysymyksiin, joita minun olisi ollut noloa kysyä joltain toiselta. Lisäksi evääksi saa yksityiskohtaisempaakin tietoa, jolla voi tilaisuuden tullen hieman briljeerata. Kaikille jotain, luulisin. Merikaupungin maakrapu tuntee jonkin laiminlyödyn liikahtavan sisällään kuullessaan vaikka tarinan Sophia Marian kohtalosta kaupunkimme edustalla. Faktatieto kiihottaa tunnetusti mielikuvitusta.

Ville Ahmala

Ville Ahmala on mukana rakentamassa Tietomaahan syksyllä avautuvaa uutta meriaiheista näyttelyä.

X

Arkisto

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

elokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

lokakuu 2016

elokuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

heinäkuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

X

Tänään Luupissa

20.5.2018